4.12.2007 Cornellin yliopiston tutkimus: Ruokavaliolla suuri vaikutus peltoalan tarpeeseen
2.11.2007 Saksan luomuliiton luomupäivät: Luomumaatalous eduksi ilmastolle
1.11.2007 Soil Association luopumassa luomutuotteiden lentorahdeista
1.11.2007 Luomutiedotussivusto avattu Afrikan viljelijöille internettiin

15.10.2007 Tosi ruuan huippukokous - Ruokaa, joka ravitsee ihmiset, yhteisöt ja maan
3.10.2007 Luomuviljely voisi tuottaa ruoan maailman väestölle
3.10.2007 Viljasta 13 % käytetään elintarvikkeisiin

7.9.2007 IFOAM:in maailmankongressi 18-20.6.2008 Italiassa
28.8.2007 KRAV ja Svensk Sigill vetureiksi elintarvikkeiden ilmastomerkinnässä Ruotsissa
28.8.2007 Luomukurssit alkavat syyskuussa Helsingin yliopistossa
28.8.2007 Luomuliitto sai uudet vetäjät

22.6.2007 Agroekologia verkostolle NOVA palkinto
22.6.2007 Kaksi palkintoa Kasselin yliopiston luomuopinnoille
22.6.2007 Luomua tunnetuksi kampanjamatkojen avulla Kasselin yliopistossa
14.6.2007 EU:n luomuasetus hyväksytty -EU-luomumerkki ja alkuperämerkintä pakollisiksi
14.6.2007 IFOAM EU –ryhmä pääosin tyytyväinen uuteen EU-luomuasetukseen
14.6.2007 Järjestöt: Uusi EU:n luomuasetus vesittää luomulaatua
8.6.2007 FAO:n asiantuntijakokous: Luomu varmempi maailman ruokaturvalle
8.6.2007 USA hyväksymässä luomuviljelijöiden ryhmäsertifioinnin

16.5.2007 USA poistamassa luomun ryhmäsertifioinnin kehitysmaiden pienviljelijöiltä
16.5.2007 Chiquita panostaa luomubanaanin viljelyyn
16.5.2007 Ilmastomerkintä luomutuotteisiin Ruotsissa vuoden alusta
3.5.2007 Ilmastoneutraali yritystoiminta kasvaa Ruotsissa
3.5.2007 Ruotsin luomututkimuspäivät: Ruokaa uudessa ilmastossa

23.4.2007 Uusi hallitus lupaa kehittää luomua
10.4.2007 EU Parlamentti palautti EU:n luomulakiesityksen uudelleen valmisteltavaksi
10.4.2007 EU tukee luomututkimusta 7. puiteohjelmasta
10.4.2007 Saksan luomututkimuslaitos Trenthorst jatkaa itsenäisenä luomututkimuslaitoksena
26.3.2007 Saksan luomututkimuspäivät: Luomututkimuksen vastattava ajan haasteisiin
2.3.2007 Espanja noussut luomun kakkoseksi Euroopassa ja panostaa luomun kehittämiseen

26.2.2007 Luomu edullista ilmastolle - Luomun kehittäminen on ilmastonsuojelua
26.2.2007 Luomupeltoa 31 miljoonaa hehtaaria maailmassa 2005
12.2.2007 Ilmastoystävällistä luomua Britanniaan
2.2.2007 Ilmaston muutosta ei hallita banaaneja syömällä
2.2.2007 Luomupäiviltä haettiin tuulta luomuketjun purjeisiin
29.1.2007 FAO järjestää ruokaturvakokouksen luomun mahdollisuuksista 3-5.5.2007
15.1.2007 Luomulle lainsäädäntö Kanadaan

Vähärasvainen kasvisruokavalio on hyvin ekotehokas, sitä käyttäen asukasta kohti tarvitaan vähiten peltoalaa. Mutta kun kasvisruokaa täydennetään pienellä määrällä maitotuotteita ja lihaa, niin alue voi ruokkia enemmän asukkaita. Syynä on se, että märehtijöiden avulla huonompituottoisen pellot voidaan pitää tuotannossa mukana. Tulokset ilmenevät Cornellin yliopiston tutkimuksesta, joka julkaistiin äskettäin tiedelehti Renewable Agriculture and Food Systems´ssä.

Eri ruokavalioiden vaikutusta peltoalan tarpeeseen tutkittiin käyttäen esimerkkinä New Yorkin osavaltiota. Peltoalan tarve laskettiin käyttäen 42 eri ruokavaliota, joissa lihan ja kananmunien kulutus vaihteli 0-381 gramman välillä päivässä eli 0-139 kg vuodessa ja rasvan osuus vaihteli 20-45 prosentin välillä kokonaisenergian kulutuksesta. Useimmat ruokavaliot täyttivät virallisten ravitsemussuositusten vaatimukset. Peltoalan tarve vaihteli tällöin 18 – 86 aariin asukasta kohti vuodessa nykyisellä satotasolla.

Eniten asukkaita voidaan New Yorkin osavaltiossa ruokkia, kun ruokavalioon sisältyy noin 20 kiloa lihaa vuodessa. Tällöin peltoalan tarve on 26 aaria asukasta kohti.

-Vaikka kasvissyöjien käyttämä ruokavalio tarvitsee vähemmän peltoalaa asukasta kohti, niin pellon tulee olla parempilaatuista. Hedelmiä, vihanneksia ja leipäviljaa voidaan viljellä vain hyvillä pelloilla. Siksi vähän kotieläintuotteita, kuten maitoa ja lihaa sisältävä ruokavalio riittää useamman ihmisen ruokkimiseen, kuin eräät runsaasti rasvaa sisältävät pelkästään kasvikunnan tuotteita sisältävät ruokavaliot, sanoo tutkimusta johtanut tohtori Chris Peters.

Optimaalisella ruokavaliolla New Yorkin osavaltion oma elintarviketuotanto riittäisi 50 % suuremmalle väestömäärälle eli kolmannekselle osavaltion nykyväestöstä. Nykyisellä runsaasti liha- ja maitotuotteita sisältävällä ruokavaliolla osavaltio pystyy ruokkimaan vain runsaan viidenneksen väestöstään.

Keskeinen keino vähentää peltoalan tarvetta ja muiden tuotantoon tarvittavien resurssien käyttöä on rajoittaa ravinnoksi käytettävän lihan määrää. Lisäksi kotieläintuotteet tulisi tuottaa pääasiassa märehtijöiden avulla käyttäen rehuna nurmirehuja. Kuluttajien tulisi tiedostaa, ettei pelkästään ruoka-aineiden ravintoainesisältö eroa toisistaan vaan myös eri ruoka-aineiden tuottamiseen, jalostamiseen, pakkaamiseen ja kuljettamiseen tarvittavan peltoalan ja muiden resurssien käyttö eroaa suuresti toisistaan, sanoo tutkimukseen osallistunut Jennifer Wilkins Cornellin yliopiston ravitsemustieteen laitokselta.

Lähiruuan ekologisen jalanjäljen tutkimiseen ja opettamiseen paneutunut Chris Peters palkittiin tästä työstä. Palkinto jaettiin Amerikan maataloustieteellisen seuran kokouksessa marraskuun alussa.

Tutkimuksen tekemiseen saatiin rahoitusta Liittovaltion tutkimusohjelmasta USDA:n kautta.

Lähde: Peters ym. Testing a complete diet model for estimating the land resource requirements of food consumption and agricultural carrying capacity The New York State example 2007. Renewable Agriculture and Food Systems (2007), 22: 145-153 Cambridge University Press
doi:10.1017/S1742170507001767.
http://journals.cambridge.org/action/displayAbstract?fromPage=online
&aid=1091328&fulltextType=RA&fileId=S1742170507001767

Tiedote
www.news.cornell.edu/stories/Oct07/diets.ag.footprint.sl.html

Luomumaatalous on edullisempaa ilmastolle kuin tavanomainen maatalous. Luomumaatalouden kaikki mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty. Luomualan tulee tuoda luomumaatalouden etuja esille. Tähän tulokseen tultiin Saksan Luomuliiton syyspäivillä 25.10.2007 Berliinissä.

-Luomumaatalous käyttää energiaa tehokkaammin kuin tavanomainen maatalous, sanoi professori Huelsbergen Muenchenin yliopistosta. Pinta-alaa kohti tarkasteltuna ero on hyvin selvä. Mutta luomu on yleensä edullinen myös tuoteyksikköä kohti laskettuna. Luomumaatalous on ilmaston ja kestävän kehityksen kannalta edullista myös, koska siinä maaperään sitoutuu enemmän hiiltä. Luomuviljelyyn siirtymisen jälkeen peltohehtaarille sitoutuu noin 10 tonnia hiilidioksidia.

Luomuviljely vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä, koska se säästää energiaa luopumalla väkilannoitteiden käytöstä. Luomumaatalouden tuotantotekniikkaa tulee kuitenkin kehittää edelleen, jotta eri maatilat voisivat optimoida oman tuotantonsa ilmastonsuojelun kannalta edullisimmaksi.

Päiviltä todettiin myös, että peltoenergian tuotannon tukijärjestelmät kaipaavat vielä parantamista, jotta maaperän viljavuus ja biologinen monimuotoisuus säilyisivät.

Saksan luomuliitto on käynnistänyt laajan tutkimushankkeen, jossa selvitetään, mitä seurauksia olisi, jos koko Saksan maatalous siirrettäisiin luomuviljelyyn.

www.boelw.de/pm+M5ddfaa10de9.html

Lentorahtina kuljetettuja luomutuotteita ei saa enää myydä luomutuotteina, esittää Soil Association, Britannian suurin luomutarkastusjärjestö. Poikkeukset muodostavat ne kehitysmaiden viljelijöiden tuotteet, jotka täyttävät eettisen kaupan tai Reilun kaupan ehdot.

Keskustelu luomutuotteiden lentorahdeista ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä käynnistyi viime keväänä, jolloin järjestö julkisti ensimmäinen keskustelupaperin. Kesän aikana on kaikilla halukkailla ollut mahdollisuus osallistua keskusteluun ja järjestö sai 200 kirjallista kannanottoa. Kasvihuonekaasujen päästöt ovat merkittävä sivuvaikutus muutoin varsin vihreässä luomutuotannossa.

Järjestön lopullinen esitys uusiksi ehdoiksi julkistetaan vuoden 2008 alussa ja siihen pyydetään lausunnot. Uusien sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2009 alusta.

Britanniaan tuodaan 30 % maan käyttämistä luomutuotteista. Lentorahtina kuljetetaan 1 % maahan tuoduista luomutuotteista. Mutta 80 % lentorahtina kuljetetuista luomutuotteista tuodaan kehitysmaista. Elintarvikkeiden kuljetusten kasvihuonekaasujen päästöistä 11 % aiheutuu lentokuljetuksista. Täydellinen lentorahtikielto veisi toimeentulomahdollisuudet monilta kehitysmaiden luomuviljelijöiltä, jotka nyt tuottavat tuorevihanneksia ja hedelmiä Britannian markkinoille.

Soil Association-järjestön lentokuljetusten kasvihuonekaasujen päästöjen hallinnan vaihtoehtoina oli:
1. Täydellinen lentokuljetusten kieltäminen.
2. Lentokuljetusten kieltäminen, poikkeuksena reilun kaupan tuotantoehdot täyttävät luomutuotteet.
3. Kasvihuonekaasupäästöjen merkinnät kaikkiin tuotteisiin, jolloin vastuu siirtyy yksittäisille kuluttajille.
4. Kasvihuonekaasujen päästöjen nollaaminen tasapainottavilla toimilla.

Järjestö päätyi esittämään mallia, jossa luomutuotteita saa kuljettaa lentorahtina vain, jos tällaisesta tuotannosta kokonaisuutena on merkittävää sosiaalista ja ympäristöllistä hyötyä.

Järjestö kannustaa viljelijöitä kehittämään luomutuotantoa mahdollisimman vähän kasvihuonekaasujen päästöjä tuottavaan suuntaan. Kuluttajia kannustetaan vähentämään lihankulutusta.

www.soilassociation.org/web/sa/saweb.nsf/89d058cc4dbeb16d80256
a73005a2866/3a1c3d1cc0d10bff8025737f002d919b!OpenDocument

Uusi BioVision tietolähde on avattu afrikkalaisille viljelijöille internettiin. Sivusto tarjoaa neuvoja, ajankohtaistietoa ja menetelmiä viljelyn kehittämiseen. Sivustolta löytyy yksinkertaisia ja kestäviä ohjeita mm kasvinsuojeluun. Sivusto avattiin lokakuun alussa Itä-Afrikassa.

Bio-Vision on sveitsiläinen kehittämisjärjestö, joka tukee maaseudun kehittämistyötä Afrikassa.
www.infonet-biovision.org

Tosi ruuan huippukokous
- Ruokaa, joka ravitsee ihmiset, yhteisöt ja maan

Bostonin ruokaprojektin, kestävän ruoka-aloitteen ja Yalen kestävän ruokaprojektin opiskelijat ja henkilökunta järjestävät yhdessä ensimmäisen todellisen ruoan huippukokouksen -Real Food Summitin -marraskuun 3-4 päivinä.

Kokouksen tarkoituksena on koota Koillis-USA:n opiskelijat yhteen vahvistamaan kansallista ruokaliikettä oppilaitoksissa. Kokous esittää Todellisen ruuan haasteen, yhteistyöverkoston luomiseksi, joka työstäisi yhteisen vision ja liittäisi yhteen ne opiskelijat, jotka työskentelevät tavalla tai toisella kysymykseen liittyen asioiden parissa eri puolilla maata. Kaikki, jotka toimivat Todellisen ruuan parissa –ruoan, joka ravitsee ihmisiä, yhteisöjä ja maata.

Real Food Summit: Students Mobilizing for Just and Sustainable Food
November 3-4, 2007, New Haven, Connecticut
www.yale.edu/sustainablefood/RealFoodSummit.html

Uusi tutkimus osoittaa, että luomumaataloudella on kapasiteettia tuottaa riittävästi ruokaa maailman väestölle. Kemialliset torjunta-aineet, väkilannoitteet ja geenimuuntelu ovat tarpeettomia. Tutkimuksen teki joukko tutkijoita eri tutkimuslaitoksista Michiganissa USA:ssa.

Tutkimuksessa koottiin yhteen lähes 300 julkaistua tutkimusta luomumaatalouden tuotantomahdollisuuksista. Usein on esitetty kritiikkiä luomutuotantoa kohtaan, että luomutuotannossa satotasot jäävät liian alhaisiksi eikä luomumaatalous siten voi poistaa maailman aliravitsemusta eikä köyhyyttä.

Tutkimus osoittaa, että jos kaikki maatalous maailmassa siirrettäisiin luomutuotantoon, niin tuotanto laskisi jonkin verran kehittyneissä maissa, mutta nousisi huomattavasti, jopa 80 % kehitysmaissa. Eri laskentamallien perusteella tutkijaryhmä tulee siihen johtopäätökseen, että vaikka kaikki maailman pellot siirrettäisiin luomutuotantoon, niin ruokaa saataisiin riittävästi ruokkimaan maailman koko väestö. Lisäpeltoa ei tarvitse raivata.

Nykyisin ruokaa tuotetaan 2786 kaloria maailman asukasta kohti. Tutkimuksen mukaan luomumaatalous voisi tuottaa 2641-4381 kaloria asukasta kohti päivässä. Suositeltu kalorimäärä on 2100-2500 kaloria päivässä.

Tutkimus osoittaa myös, että palkokasveja viljelemällä osana viljelykiertoa, seoksina ja välikasveina typpeä saadaan sidottua biologisen typensidonnan avulla riittävä määrä.

Tutkimuksen johtaja professori Ivette Perfecto Michiganin yliopiston Luonnonvarojen ja ympäristönhoidon laitokselta toivookin nyt, että väittely luomutuotannon mahdollisuuksista jo lopetettaisiin.

Painopiste tulisi siirtää luomutuotannon kehittämiseen, niin että sen tarjoamat potentiaaliset mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Tärkeää on myös kerätä jo olemassa oleva sekä tutkimus- että kokemusperäinen tietous eri olosuhteista. Tarvitaan paljon viljelytekniikan kehittämistä eri olosuhteisiin sopivaksi, jotta luomutuotannon mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää. Silloin voidaan tuottaa enemmän ruokaa siellä, missä sitä tarvitaan.

Luomuviljely sopii erityisen hyvin olosuhteisiin, missä kalliita maatalouden tuotantopanoksia on vaikea saada ja ne ovat aivan liian kalliita paikallisille viljelijöille. Pienet tilat tuottavat myös pinta-alaa kohti enemmän ruokaa kuin suuret.

Luomuviljely kuormittaa myös vähemmän ympäristöä, on edullisempi luonnon monimuotoisuudelle ja terveellisempää ihmisille. Kun mukaan otetaan yhteiskunnalliset kustannukset, niin luomuvaihtoehto olisi myös kokonaistaloudellisesti edullisin.

Lähde: Organic agriculture and the global food supply. 2007. C. Badgleya, J. Moghtadera, E. Quinteroa, E. Zakema, M. J. Chappella, K. Avilés-Vázqueza, A. Samulona and I. Perfectoa. 2007. Renewable Agriculture and Food Systems, 2007 22: 86-108
doi:10.1017/S1742170507001640
http://journals.cambridge.org/action/
displayAbstract?fromPage=online&aid=1195100

Aikaisempi uutinen
Luomuviljelyllä sama sato vähemmällä energialla 19.8.2005
www.luomu.fi/alkutuotanto/uutisiarkisto2005.htm#e2

Sveitsiläinen pitkäaikaistutkimus
Results from the DOK-Trial: Organic farming enhances soil fertility and biodiversity
www.fibl.org/english/research/soil-sciences/dok/index.php

Katso myös A.I. Virtasen typpikotovaraisen viljelyn kehittämisen tulokset, joiden mukaan hän sai käytännön tilalla satotasot nousemaan noin 2-3 -kertaisiksi silloisiin maan keskisatoihin verrattuna typpikotovaraisin menetelmin. Vastaavia sadonlisiä esittää myös Michiganin uusi tutkimus voitavan saada kehitysmaissa taitavasti toteutetuilla luomumenetelmillä.
www.luomu.fi/alkutuotanto/muutatietoa.htm#typpiomavarainen

Suomessa viljasadosta käytettiin 13 prosenttia elintarvikkeisiin ja 63 prosenttia karjanrehuihin. Tiedot ilmenevät Tiken (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus) viljataseesta satovuodelta 2006 - 2007.

Suomessa käytettiin viljaa vuoden aikana 3,3 miljardia kiloa. Viljantuotanto (3,7 miljardia kiloa) kattoi periaatteessa kotimaisen tarpeen, mutta ruista oli kuitenkin tuotava elintarvikejauhatukseen 73 miljoonaa kiloa.

Ruokakäyttöön viljaa kului 444 miljoonaa kiloa. Siitä suurin osa eli 287 miljoonaa kiloa oli vehnää; ruista jauhettiin 100 miljoonaa kiloa. Tuontirukiin määrä leivässä laski viime vuoden 80 %:sta noin 70 %:iin, sillä kotimainen ruissato oli hieman suurempi kuin vuonna 2005, eli noin 51 miljoonaa kiloa. Kauran ruokakäyttö on edelleen kasvussa ja se oli 50 miljoonaa kiloa. Kaikkiaan suoraan ihmisravinnoksi hyödynnettiin 13 % viljan kokonaiskäytöstä.

Suomessa käytettiin rehuksi vuoden aikana 1 260 miljoonaa kiloa ohraa, 580 miljoonaa kiloa kauraa ja 280 miljoonaa kiloa vehnää. Kaikesta viljan kotimaisesta käytöstä rehukäytön osuus oli 63 %.

Lisäksi viljaa käytettiin siemeneksi 8,2 % ja teolliseen käyttöön 14,5 %.

Satovuoden lopussa 30.6.2007 Suomessa oli varastoissa yhteensä 1 600 miljoonaa kiloa viljaa. Se vastaa puolen vuoden kulutusta. Tosin vehnä- ja ruisvarastot riittävät reilusti koko vuodeksi, jos niitä käytetään vain ihmisravinnoksi.

Viljatase 2006 - 2007
www.mmmtike.fi/attachments/5lLjNrWgp/5s9SaNfZv/Files/
CurrentFile/Viljatase_2006-2007.pdf

16 IFOAM :n maailmankongressi pidetään 18-20.6.2008 Italiassa Modenan kaupungissa. Kongressissa käsitellään luomumaa- ja elintarviketalouden perusperiaatteita, joita ovat: terveys, reiluus, ekologia ja ja huolenpito.

Lisäksi ohjelmassa on osiot mm. alueellisia arvoja ja paikallista tietämystä, innovaatioita sekä yhteistyö eri toimijoiden kesken.

Kongressin kerää yhteen luomututkijoita ja muita luomualan toimijoita eri puolilta maailmaa.

Kongressin yhteydessä järjestetään myös luomumessut.

Kongressin yhteydessä järjestetään myös useita alakongresseja, kuten
-Luomuviinikongressi
-Luomuhedelmänviljelykongressi
-Luomutekstiili- ja –kuitukongressi, mukaan lukien tuotanto, jalostus ja markkinointi
-Luomukalankasvatus
-Luonnon kosmetiikka ja kehonhoito

www.ifoam.org/events/ifoam_conferences/owc/
Organic_World_Congress.html

Ehdotukset tieteeellisistä esitelmistä ja muista esityksistä tulee jättää 15.10.2007 mennessä.
www.ifoam.org/events/ifoam_conferences/owc/call_for_paper.html

Ruotsin luomuvalvontajärjestö KRAV ja Svensk Sigill eli Ruotsin Joutsenlippu ovat ryhtyneet vetureiksi elintarvikkeiden ilmastomerkinnän kehittämisessä Ruotsiin. Tarkoituksena on merkitä elintarvikkeet siten, että kuluttajat voivat valita ilmastoa vähiten kuormittavat elintarvikkeet.

Ruotsalaisiin elintarvikkeisiin halutaan yksi yhteinen ilmastomerkintä. Merkinnän tulee olla vapaaehtoinen. On liian vaikeaa pakottaa valmistajia merkitsemään kaikki tuotteet.

Mainitut organisaatiot ovat jo aloittaneet keskustelut eri yritysten sekä kaupan edustajien ja tutkijoiden sekä ympäristö- ja kuluttajajärjestöjen kanssa. Asia kiinnostaa ruotsalaisia suuresti.

Tarkoitus on päästä ensin yhteisymmärrykseen elintarvikkeiden ilmastomerkinnän periaatteista. Sitten laaditaan säännöt, sekä valvonta- ja sertifiointijärjestelmät. Sitten järjestelmä sovelletaan markkinoilla olevaan tuotevalikoimaan ja kuluttajille kerrotaan uudesta merkinnästä.

Elintarvikkeiden ilmastomerkintä on tarkoitus aloittaa kevättalvella 2008. Asiasta kertoivat KRAV ja Svensk Sigill yhteisessä tiedotteessaan.

www.krav.se/ArticlePages/200707/09/20070709141044_
public188/20070709141044_public188.dbp.asp

Hakuaika syksyn 2007 luonnonmukaisen maa- ja elintarviketalouden opintoihin Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa on meneillään.

Kurssitarjonnasta on valittavissa yksittäisiä kursseja tai opiskelija voi suorittaa perus- ja/tai aineopinnot kokonaisuudessaan. Opintoja on tarjolla sekä verkossa että lähiopetuksena.

Opetus on suunniteltu kaikille opiskelijoille yli tieteenalarajojen. Helsingin yliopiston opiskelijoiden lisäksi opintoihin voivat hakeutua myös muiden yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijat JOO-sopimuksen avulla.

Opiskelemaan voi tulla myös avoimen yliopiston kautta.
Syyslukukaudella on tarjolla viisi eri kurssia ja kevätlukukaudella seitsemän kurssia.
www.ecostudies.fi

Luomuliitto saa uudet osa-aikaiset toiminnanjohtajat syyskuun alusta. Visa Vilkuna hoitaa ensisijaisesti järjestön toimintaa sekä viljelijäkysymyksiä ja Lea Pulkka-Stone taas jatkojalostus- ja markkinointiasioita.

Visa Vilkuna on valmistunut Agrologiksi Koivikon maatalousoppilaitoksesta. Hän on työhistoriansa aikana ehtinyt toimia muun muassa ammattiopettajana, MELA:n työturvallisuustoimiston päällikkönä, Suomalainen Maaseutu-lehden päätoimittajana sekä Valtran alue- ja viestintäjohtajana. Takana on myös kansainvälisiä työtehtäviä.

Lea Pulkka-Stone on opiskellut Saksassa ja siellä hän on suorittanut Diplom-Kauffrau-tutkinnon Frankfurtin yliopistossa. Aiemmissa työtehtävissään hän on tutustunut luomuelintarvikkeiden kehitykseen sekä avainasiakkuuksien hoitoon tavanomaisen kaupan piirissä Saksassa ja Itävallassa. Pulkka-Stone viimeistelee tutkimustaan saksalaisista luomuelintarvikemarkkinoijista.

www.luomuliitto.fi

Agroekologian pohjoismainen NOVA Agroasis-ryhmä on saanut tämän vuoden NOVA-palkinnon, kertoo agroekologian professori Juha Helenius Helsingin yliopiston Soveltavan Biologian laitokselta. Palkinto myönnettiin kevään NOVA-seminaarissa Upsalassa toukokuun lopussa. Palkitsemisperusteina olivat pohjoismaisen yhteistyön kehittäminen sekä NOVA-verkoston käyttäminen menestyksellisenä pohjana kansainväliselle yhteistyölle.

Verkosto tekee yhteistyötä sekä pohjoismaisella tasolla että myös Pohjoismaiden ulkopuolella.
Agroekologian opintosuuntaa pohjoismaissa yhdistävä AGROASIS-verkosto on toiminut jo kymmenisen vuotta. Sen osallistujat tulevat kaikista viidestä Pohjoismaasta, joiden lisäksi toimintaa on laajennettu muuallekin maailmaan: etäisimmät pisteet sijaitsevat Nebraskassa ja Sydneyssä. Verkosto on myös pyrkinyt aktiivisesti löytämään rahoitusta kursseilleen eri ohjelmien kautta sekä kehittämään sähköisiä oppimisympäristöjä.

-Olemme kehittäneet kandidaatin- ja maisterinopintojen yhteisiä kursseja sekä järjestäneet jatkokoulutuskursseja agroekologian eri teemoista. Toukokuun lopulla Ruotsissa järjestetyn kurssin aiheena oli Ecosystem Services in Agriculture. NOVA on myöntänyt rahoitusta ohjelmalle, jossa seuraavat kolme kurssia ovat peräkkäisinä vuosina, kertoo Juha Helenius.

Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutti on ollut myös mukana Soveltavan Biologian laitoksen yhteistyökumppanina NOVA:n Agroasis-verkostossa EcoStudies- eli kestävien ruokajärjestelmien koulutusohjelmallaan. Maalikuun alussa järjestettiin pohjoismaisena yhteistyönä myös Sustainable Nutrient Management in Agro Food Systems -jatko-opintokurssi.

Palkittuun ryhmään kuuluu Heleniuksen lisäksi viisi henkilöä eri pohjoismaisista yliopistoista:

Tiedote
https://portal-07.it.helsinki.fi/doclink/97565
AGROASIS - the Nordic School of Agroecology/Ecological Agriculture
www.agroasis.org/
NOVA-verkoston sivut
www.nova-university.org/index.htm

YK:n kestävän kehityksen koulutuksen vuosikymmenen lautakunta on valinnut kaksi Kasselin yliopiston luomukoulutusohjelmaa YK:n kestävän kehityksen vuosikymmenen virallisiksi koulutusohjelmiksi. YK:n tavoitteena on vuosina 2005-2014 edistää kestävän kehityksen koulutusta Agenda21 toteuttamiseksi ja kestävän kehityksen periaatteiden juurruttamiseksi kansallisiin opetusohjelmiin.

Palkituiksi tulivat Kasselin yliopistossa vuonna 2005 käynnistynyt luomumaatalouden kandidaatti- ja maisteriohjelma sekä 2007 käynnistynyt kampanjaprojekti Organic agricultural tour – opiskelijat luomua edistämässä.

-Palkinnolla annetaan tunnustusta Kasselin yliopiston yli kaksi vuosikymmentä jatkuneelle luomumaatalouden koulutuksen kehittämispyrkimyksille, sanoi luomumaataloustiedekunnan dekaani Juergen Hess.

Tiedekuntaan nimitettiin ensimmäinen luomumaatalouden professori 1981 ja 2000-luvun alussa tiedekunta päätti suuntautua kokonaan luomumaa- ja elintarviketalouden opetukseen. Näin Kasselin yliopiston maataloustiedekunta on ensimmäinen yliopiston tiedekunta maailmassa, joka erikoistuu luomuopetukseen ja -tutkimukseen.

Tiedote
www.oekolandbau.de/lehrer/aktuelles/detailansicht/
meldung/zweifache-auszeichnung-fuer-den-fachbereich-
oekologische-agrarwissenschaften/zurueck-zu/749/

Yliopiston luomuopintojen sivusto
www.uni-kassel.de/agrar

Organic agricultural tour on Kasselin yliopiston luomumaatalousopintojen kansainvälisen koulutusohjelman kampanjamatka. Opiskelijat ja opettajat matkustavat Kasselista Itä-Euroopan maihin etsiäkseen luomumaataloudesta kiinnostuneita tiedekuntia. Luomumaatalouden projektipäivien aikana tekevät opiskelijat ja opettajat paikkakunnalla luomua tunnetuksi.

Organic agricultural tour on saanut jo ensimmäisenä toimintavuotenaan virallisen YK:n kestävän kehityksen vuosikymmenen koulutusohjelman kunniamaininnan Saksassa.

Projektin tavoitteina on:
Herättää kiinnostusta luomumaatalouteen ja luomuelintarvikkeisiin.
Tehdä tunnetuksi luomumaatalouden kehitystä, rakenteita ja strategioita Saksassa.
Keskustella eri paikkakunnilla luomumaatalouden mahdollisuuksista paikallisten toimijoiden ja edustajien kanssa.
Rakentaa asiantuntijaverkostoa luomumaataloudesta.
Kehittää ja vahvistaa yhteistyötä eri yliopistojen ja laitosten välillä.
Tehdä tunnetuksi luomumaatalouden opiskelumahdollisuuksia Kasselin yliopistossa.

Projekti on oleellisesti riippuvainen opiskelijoiden aktiivisuudesta.
Projekti on kolmivuotinen ja jokaisen lukukauden lopussa tehdään kampanjamatka.

www.organic-agricultour.de

EU:n maatalousministerit vahvistivat EU:n luonnonmukaista tuotantoa ja siihen liittyviä merkintöjä koskevan uuden asetuksen 12. kesäkuuta puolitoista vuotta jatkuneen valmistelun jälkeen. Uusissa säädöksissä vahvistetaan luomutuotannon tavoitteet, periaatteet ja perussäännöt. Siihen sisältyy myös uusi pysyvä luomutuotteiden tuontijärjestelmä ja uudistettu valvontajärjestelmä.

Uusi asetus koskee kasvi- ja eläinperäisiä elintarvikkeita, rehuja, vesiviljelyä, luomutuotteiden valmistusta sekä viinin, merilevän ja hiivojen tuotantoa.

Uutta on, että luonnonmukaista viljelyä koskevan EU:n tunnuksen käyttö on pakollista. Tunnusta voidaan täydentää kansallisella tai yksityisellä tunnuksella.
Kuluttajille on myös kerrottava, missä tuotteet on tuotettu.

Elintarvikkeet voivat saada luomutunnuksen ainoastaan, jos vähintään 95 prosenttia ainesosista on tuotettu luonnonmukaisesti. Jos tuotteita ei ole tuotettu luonnonmukaisesti mutta ne sisältävät luonnonmukaisia ainesosia, nämä ainesosat voidaan mainita ainesosaluettelossa.

Muuntogeenisiä organismeja ei saa käyttää. Muuntogeenisten organismien satunnaista esiintymistä koskevaa korkeintaan 0,9 prosentin yleistä ylärajaa sovelletaan nyt myös luonnonmukaisiin tuotteisiin. Aikaisemmin luomutuotteissa ei käytännössä ole sallittu lainkaan muuntogeenisiä organismeja.

Luonnonmukaisessa tuotannossa sallittujen aineiden luetteloon ei tehdä muutoksia. Uusilla säädöksillä luodaan myös perusta luonnonmukaista vesiviljelyä, viiniä, merilevää ja hiivoja koskevien sääntöjen sisällyttämiselle säätelyn piiriin.
Laitosruokailu ei sisälly uuden asetuksen piiriin, mutta jäsenvaltiot voivat säädellä sitä itse.

-Nyt saavutettu yhteisymmärrys auttaa kuluttajia tunnistamaan luonnonmukaisesti tuotetut tuotteet kaikkialla EU:ssa aikaisempaa helpommin. Luonnonmukaisten elintarvikkeiden markkinat ovat menestyksekkäät ja kasvavat koko ajan, ja toivonkin, että näillä uusilla säännöillä luodaan kehys jatkuvalle kasvulle yhdistämällä markkinakysyntä ja eurooppalaisten viljelijöiden yrittäjähenki, totesi Maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel.

Seuraavassa vaiheessa siirretään nykyiset tuotantosäännöt vanhasta asetuksesta uuteen asetukseen.

Asetuksen uudistaminen on osa luomumaatalouden kehittämistä, joka käynnistyi EU:n luomutoimintasuunnitelman hyväksymisellä vuonna 2004.
Uusi asetus tulee voimaan tammikuussa 2009. Jäsenmailla on nyt puolitoista vuotta uudistaa oma lainsäädäntönsä uuden EU-asetuksen mukaiseksi.

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/
07/807&format=HTML&aged=0&language=FI&guiLanguage=en
Uuden asetuksen pääkohtia suomeksi
www.luomu.fi/yleista/muutatietoa.htm#asetuspaakohtia
EU:n luomusivusto
http://europa.eu/scadplus/leg/fi/lvb/l21118.htm
EU:n luomutoimintasuunnitelma
www.luomu.fi/yleista/muutatietoa.htm#toimintasuunnitelma

EU:n ministerineuvoston 12. kesäkuuta hyväksymä EU:n luomuasetus tyydyttää pääosin Euroopan luomualaa. IFOAM EU-ryhmä on ollut koko puolitoistavuotisen asetuksen valmistelun ajan aktiivisesti vaikuttamassa asetuksen muotoutumiseen.

Ryhmä pitää puheenjohtajansa Francis Blaken mukaan voittoina mm:
-Uudessa asetuksessa on nyt luomumaataloudelle selkeät ja sopivat tavoitteet ja periaatteet
-Viime hetkellä mukaan saatiin myös hiivojen ja merilevän tuotanto
-Asetusluonnoksesta saatiin poistettua tarpeettomat pakkausmerkintöjen ja markkinointiväittämien rajoitukset.
-Yksityisten luomustandardien kielto saatiin poistettua. Näin tunnustettiin järjestöjen tärkeä rooli luomualan kehittämisessä, edistämisessä ja kuluttajien luottamuksen vahvistamisessa.

IFOAM EU-ryhmä kuitenkin valittaen toteaa, että Ministerineuvosto menetti tilaisuuden korjata muut ryhmää huolestuttavat kohdat.

Pahimpia puutteita uudessa EU-luomuasetuksessa ovat mm:
-Muuntogeenisten ainesosien sekoittumisen yläraja nostettiin 0,9 prosenttiin, mikäli se on vahingossa tapahtunutta tai teknisesti mahdotonta välttää. Aikaisemmin muuntogeenisiä ainesosia ei sallittu luomutuotteissa käytännössä lainkaan.
-Pakollinen EU-luomulogon käyttö kaikkien luomutuotteiden yhteydessä.
-Säädösten puuttuminen siitä, miten luomuala voi osallistua sitä itseään koskevaan päätöksentekoon jatkossa.
-Puute on myöskin se, että kansallisesti ei voida enää käyttää EU-tasoa tiukempia säädöksiä.

Paljon riippuu nyt siitä, miten toimenpanosäädökset muotoillaan. Tärkeitä osa-alueita ovat mm. tuotantopanosten hyväksymismenettely sekä jouston mahdollistavien säädösten käyttäminen.

www.ifoam-eu.org

Ministerineuvoston päätöksen mukaan luomuruokaan saa vahingossa sekoittua muuntogeenistä ainesta, mikäli gm-aineksen osuus jää alle 0,9 prosentin, ja mikäli sekoittuminen on “vahingossa tapahtunutta tai teknisesti mahdotonta välttää”. Nykyisen EU-lainsäädännön mukaan kaikki gm-aineksen sekoittumiset tavanomaisiin elintarvikkeisiin ovat sallittua ilman merkintää, mikäli muuntogeenistä ainesta on alle 0,9 prosenttia. Nyt luomutuotteita koskee sama säädös.

Valtaosa Euroopan kuluttajista suhtautuu suurin varauksin muuntogeenisiin elintarvikkeisiin. Luomutuotteiden tärkeä ostoperuste on niiden gmo-vapaus. EU-parlamentin kanta olikin, että gm-aineksen sekoittumisen tulee olla mahdollisimman alhainen, yläraja korkeintaan 0,1 % . Ministerineuvostossa useat maat mm: Belgia, Unkari, Italia ja Kreikka vastustivat EU:n luomulain hyväksymistä nykymuodossa. Nyt useat järjestöt pelkäävät, että gm-aineksen sekoittumisen yläraja on asetettu liian löysäksi.

Maatalouskomissaari Fischler Boel puolusti korkeampaa gm-aineksen sekoittumisrajaa sillä, että luomuviljelijöille tulee liian kalliiksi pitää luomutuotteet täysin puhtaita gm-aineksesta, ja koko elinkeino voisi vaarantua tämän takia.

Luomutuotteiden laatustandardit vesittyvät, koska luomukuluttajat haluavat gm-vapaita tuotteita ja uusi asetus sallii joka sadannen suupalan olevan muuntogeenista. Useat luomujärjestöt suhtautuvat tällaiseen luomusäädösten vesittämiseen jyrkän torjuvasti. Tällainen menettely luo porsaanreiän muuntogeenisten tuotteiden pääsylle luomuelintarvikkeisiin. Luomun laatu vesittyy myös siten, että aikaisemmasta käytännöstä poiketen mm. geeniteknisesti valmistetut vitamiinit, entsyymit ja maitohappo tulevat nyt sallituiksi.

-Lukuisat järjestöt ovat hämmästyneitä, koska luomuelintarvikkeiden saastuttaminen 0,9 prosentilla gm-ainesta on nyt laillistettu. Komission ja eräiden jäsenmaiden lepsu asenne gm-aineksen sekoittumiseen sivuuttaa Euroopan kuluttajat ja vaarantaa koko luomusektorin kehittämisen, sanoi Marco Contiero Greenpeace-järjestöstä.

-On selvää, että tämä gm-aineksen sekoittumisraja 0,9 % ei tarkoita lupaa saastuttaa luomutuotteita. Vain tahaton ja ei-vältettävissä oleva sekoittuminen on sallittua. Emme voi toimia siten, että nostamme sekoittumisen ylärajaa ja sanomme olevamme matkalla luomumaatalouteen, sanoi Itävallan maatalousministeri Pröll.

-Tämä asetus on epäoikeudenmukainen ja sitä ei voi hyväksyä. Se osoittaa, kuinka Euroopan johtajat eivät osaa kuunnella kansan ääntä. On hyvin ikävää, että kuluttajien, laatutuottajien ja kaikkien kestäviä tuotantomalleja elintarvikesektorilla kehittävien yli on nyt kävelty. Tämä on erityisen vakavaa, koska EU-Parlamentti maaliskuussa suurella äänten enemmistöllä päätti gm-aineksen enimmäisrajaksi 0,1 %, sanoi Carlo Petrini Slow Food-järjestöstä.

Todellinen syy 0,9 % sekoittumisrajaan luomutuotteille on Jonathan Mathewsin mukaan se, että Komissio haaveilee gm- tuotteiden ja muiden tuotteiden läheisestä ja helposta rinnakkaiselosta. Koska tavanomaisille tuotteille on asetettu 0, 9 % raja-arvo, niin luomutuotteiden ei haluta olevan ”laadukkaampia” kuin tavanomaisten.

-Koska EU on nyt laillistanut luomutuotteiden saastuttamisen gm-aineksella, tulee viljelijöille yhä vaikeammaksi pitää tuotteensa gm-vapaina, sanoi Euroopan Maan ystävien gm-asiantuntija Helen Holder.

EU:n päätös sallia gm-aineksen sekoittuminen luomutuotteisiin avaa uusia vientimahdollisuuksia EU:hun sellaisille maille, kuten Uudelle Seelannille, joissa gm-lajikkeita ei sallita. Siellä voidaan tuottaa täysin gm-vapaita elintarvikkeita EU:n vaativille luomukuluttajille.

-Luomuviljelijöiden ja –jalostajien tulee pyrkiä nolla-sekoittumiseen. Tuotanto on järjestettävä siten, että luomutuotteiden puhtaus taataan. Kaikki yli 0,1 % yli menevät sekoittumiset tulee merkitä selvästi, vaatii mm. Britannian suurimman luomujärjestö Soil Associationin toiminnanjohtaja Peter Melchett. Britanniassa myös suurin oppositiopuolue Konservatiivit kannattavat 0, 1 % sekoittumisrajaa sekä kaikille elintarvikkeille että rehuille.

http://euractiv.com/en/environment/accidental-gmo-content-permitted-organic-food/article-164543
www.naturalchoices.co.uk/Organic-standards-under-attack?id_mot=7
www.foeeurope.org/press/2007/June12_HH_organics.htm
http://press.slowfood.com/press/eng/leggi.lasso?
cod=3E6E345B0ef172AC85gLm12C3A17&ln=en

Luomumaatalous voi varmentaa elintarviketuotantoa sekä parantaa köyhien viljelijöiden asemaa kehitysmaissa. Tähän johtopäätökseen tultiin YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAO:n Luonnonmukainen maatalous ja ruokaturva Organic Agriculture and Food Security asiantuntijakokouksessa toukokuun alussa Roomassa.

Kokouksessa analysoitiin luomumaatalouden vahvuuksia ja heikkouksia sen mahdollisuuksista parantaa maailman ruokaturvaa. Kokouksessa käsiteltiin myös luomuruokaketjun vaikutuksia Oikeus ruokaan –viitekehyksestä käsin. Siellä tehtiin myös ehdotuksia maatalouspolitiikan ja tutkimuksen muuttamisesta paremmin luomumaatalouden kehittämistä palvelevaksi kansallisilla, kansainvälisillä ja organisatorisilla tasoilla.

Luomun vahvuuksia ovat mm sen riippumattomuus fossiilisista polttoaineista ja tuotantopanosten paikallisuus. Toimiminen luonnon toimintojen kanssa yhteistyössä parantaa kustannustehokkuutta ja vähentää elintarviketuotannon riippuvuutta säävaihteluista, todetaan raportissa.

Ohjaamalla luonnon monimuotoisuutta ajallisesti (viljelykierrot) ja tilan suhteen (seosviljely), luomuviljelijät käyttävät työvoimaa ja ympäristön palveluita tuotannon tehostamiseen kestävällä tavalla. Luomumaatalous voi myös katkaista kalliiden ostopanosten aiheuttaman velkaantumiskierteen, joka aiheuttaa huolestuttavassa määrin viljelijöiden itsemurhia.

Luomumaatalouden käyttöönotto edellyttää tiettyjen ehtojen täyttymistä. Tarvitaan sopivaa maatalous-ekologista tietoutta ja työvoimaa tulee olla käytettävissä. Luomumaatalous tietointensiivisenä edellyttää maatalousekosysteemien riittävää tuntemista. Työvoimasta voi olla puutetta esim. siellä, missä AIDS on levinnyt voimakkaasti.

Luomumaatalouden työllistävä vaikutus ja parempi työansio tarjoavat työtilaisuuksia siellä, missä työvoimaa on käytettävissä. Tällöin maaseudun elinmahdollisuudet paranevat, kertoi FAO:n asiantuntija Nadia Scialabba.

Kokousraportissa tarkastellaan myös ruuan riittävyyttä maailmanlaajuisesti, mikäli siirryttäisiin luomumaatalouteen. Luomumaatalous voisi tuottaa riittävästi ruokaa maailman koko väestölle, mutta luomussa ympäristökuormitus jäisi tavanomaista vähäisemmäksi.

Maailman ruokaturvan kehittämisessä tarvitaan merkittäviä uudelleenarviointeja mm ilmastonmuutoksen mukana tulevien haasteiden takia.

Raportissa kehotetaan hallituksia ohjaamaan resursseja luomumaatalouden kehittämiseen ja sisällyttämään sen tavoitteita ja toimia maatalouden kehittämisohjelmiin ja köyhyyden vähentämiseen tähtääviin strategioihin sekä ottamaan kehittämistyöhön mukaan vapaaehtoisjärjestöt ja ryhmät.

Kokous kannustaa investoimaan inhimillisten resurssien kehittämiseen ja tieto-taidon kartuttamiseen luomumaataloudessa osana kestävän kehityksen kehittämisstrategioita.

Kokousesitelmät
www.fao.org/organicag/ofs/index_en.htm
Lisätietoja luomusta FAO:n sivustolla
www.fao.org/organicag/
IFOAM lehdistötiedote
www.ifoam.org/press/press/FAO_Food_Security.html
Codex Alimentarius
www.codexalimentarius.net/web/index_en.jsp
Oikeus ruokaan - The Right to Food
www.fao.org/righttofood/

Ryhmäsertifiointi hyväksytään edelleen myös USA:ssa, esittää USA:n maatalousvirasto USDA uusimmassa esityksessään tuontituotteiden hyväksymisestä USA:n markkinoille. Aikaisemmin tänä vuonna USDA esitti kehitysmaissa yleisen pienviljelijöiden ryhmäsertifioinnin kieltämistä USA:aan tuotavilta luomutuotteilta.

Uusi esitys tunnustaa IFOAM:n työn ja USDA:n tähän asti vuodesta 2002 voimassa olleen käytännön. Uusi esitys rauhoittaa maailmanlaajuisesti luomuviljelijöitä kehitysmaissa. IFOAM tekee nyt yhteistyötä USDA:n kanssa, jotta voidaan löytää ratkaisut, jotka tyydyttävät viljelijäryhmiä ja laatujärjestelmien edelleen kehittämistä viljelijäryhmiä varten.

www.ams.usda.gov/nop/indexIE.htm

Ympäristöystävällinen maatalous – mukaan lukien luomumaatalous – luo enemmän työpaikkoja, käyttää vähemmän uusiutumattomia luonnonvaroja ja on kokonaisuutena kannattavampaa kuin muuntogeenisiä kasveja käyttävä maatalous, kertoo Euroopan Maan Ystävien maaliskuussa julkaisema selvitys.

Raportti liittyy EU-parlamentissa käytävään keskusteluun gm-tekniikan asemasta eurooppalaisessa maataloudessa. EU-parlamentin geenitekniikka-työryhmä esitti suomalaismeppi Kyösti Virrankosken johdolla voimakasta panostusta geenitekniikkaan. Monet parlamentin jäsenet kuitenkin sanovat, että esitys vesittäisi varovaisuusperiaatteen eikä se ota huomioon gm-lajikkeiden heikkoa menestymistä.

Maan ystävien raportissa tuodaan esille, että EU käyttää vähintään 80 miljoonaa euroa vuosittain gm-elintarviketeknologian kehittämiseen. Samanaikaisesti kuitenkin ympäristöystävällisen maatalouden kehittämiseen sijoitetut määrärahat ovat minimaalisia. Raportin tekijät korostavat myös, että vaikka yli 70 gm-lajiketta on tähän mennessä kehitetty, vain kahta on tähän mennessä kaupallisesti hyödynnetty.

Luomuviljelyn etuina raportti mainitsee myös 30 prosenttia vähäisemmän energian käytön, veden säästön ja viljelyn ilman kemiallisia torjunta-aineita.

-Gm-lajikkeiden viljely on epäonnistunut, vaikka niitä paljon perusteetta kehutaan, ja ne saavat paljon julkista rahoitusta sekä poliittista tukea. Vihreämpi elintarvikkeiden tuotanto, kuten luomumaatalous, piristäisi talouselämää, hyödyttäisi ympäristöä ja vastaisi suureen julkiseen kysyntään, sanoi Euroopan Maan ystävien ruokakampanjapäällikkö Kirtana Chandrasekaran.

www.foe.co.uk/resource/press_releases/gm_crops_
fail_to_deliver_n_14032007.html

USA:n maatalousvirasto USDA esittää luomuviljelijöiden ryhmäsertifioinnin poistamista kehitysmaiden pienviljelijöiltä. Muutos uhkaa tuhansia pieniä luomukahvin, - teen, - banaanin, - riisin, - kaakaon viljelijöitä. Uudessa muodossa USA:n markkinoille ei enää hyväksyttäisi vuosikausia käytäntönä ollutta menettelytapaa tarkastaa ja hyväksyä pienviljelijöiden osuuskunnat yhtenä yrityksenä. Muutos lisäisi viljelijöiden maksettavaksi lankeavia luomutarkastusmaksuja moninkertaisiksi nykykäytäntöön verrattuna ja tekisi mahdottomaksi jatkaa luomutuotantoa USA:n markkinoille. kertoo Organic Consumers yhdistys.

www.organicconsumers.org/articles/article_5061.cfm

Monikansallinen yritys Chiquita aikoo perustaa luomubanaaniviljelmän Hondurasiin. Banaaniplantaasit perustetaan maan eteläosiin. Ensimmäiset 100 hehtaaria luomubanaania viljellään vielä tämän vuoden aikana. 52 viljelijää on jo ilmoittautunut halukkaiksi investoimaan uuteen tuotantomuotoon. kertoo saksalainen uutistoimisto www.zmp.de

Ruotsalaiskuluttajille avautuu vuoden 2007 alusta mahdollisuus valita ilmastoystävällistä ruokaa kaupoista. Luomuvalvontajärjestö KRAV ottaa käyttöön tuotteiden lisämerkinnän, joka kertoo tuotteiden vaikutuksesta ilmastoon. Uuden ilmastomerkinnän yhteydessä tullaan kertomaan myös tuotteen tuottamisen ja kuljetusten kasvihuonekaasujen päästöistä.

Kuluttajat osoittavat suurta kiinnostusta uutta merkintää kohtaan. Aiheesta tulee päivittäin kyselyjä, kertoo KRAV:n kehittämispäällikkö Johan Cejie.

Ilmastomerkinnän suuntaviivat päätettiin järjestön kokouksessa huhtikuun lopulla. Ilmastomerkinnän käyttö edellyttää tuotteen olevan luonnonmukaisesti tuotettu ja KRAV-merkitty.

Tutkimusten mukaan luomutuotanto voi olla eduksi ilmastolle monella tavalla. Luomutuotannossa kasvihuonekaasuja vähentävästi vaikuttaa mm runsaasti fossiilista energiaa vaativien väkilannoitteiden käytöstä. Teollisten rehujen käytön korvaaminen kotoisilla rehuilla vaikuttaa myös ilmasto kannalta edullisesti. Myös maaperään voi sitoutua tavallista enemmän hiiltä luomumenetelmiä käytettäessä. Mutta luomutilojen parissa on tiloja, jotka ovat ilmasto vaikutusten kannalta erityisen hyviä. Järjestö haluaa auttaa kuluttajia löytämään nämä tuotteet.

Ehdotukset uuden ilmastomerkinnän sääntöluonnoksiksi julkaistaan alkukesällä. Itsestään selvältä vaikuttaa, että lentorahtina kuljetetut tuotteet eivät tule saamaan uutta ilmastomerkintää.
www.krav.se/klimat

Joukko pieniä ja keskisuuria ruotsalaisyrityksiä ovat antaneet Näringlivets Klimatupprop- elinkeinoelämän ilmastojulistuksen. Luomujärjestö KRAV:n sisarjärjestö luomuvalvontaa tekevä Aranea Certifiering on yksi aloitteentekijöistä.

Kaikki mukaan liittyneet yritykset pyrkivät ilmastoneutraaleiksi – eli toimimaan siten, etteivät lisää maapallon ilmaston lämpenemistä.
Mukana on monenlaisia yrityksiä ja toimijoita Tukholman kaupungin ympäristökeskuksesta golfyritykseen. Useat Ruotsin suurimmista kaupungeista on myös liittyneet mukaan tärkeinä yhteistyökumppaneina.

www.klimatneutral.se

Kymmenensien Ruotsin luomututkimuspäivien teemana 19-21.11.2007 on Ruokaa uudessa ilmastossa.

Kolmipäiväiset tutkimuspäivät ovat ensimmäistä kertaa kansainväliset ja englanninkieliset. Esillä ovat ilmastonmuutoksen vaikutukset luomumaatalouteen sekä mitä luomumaatalous jo tekee ja voi edelleen tehdä haitallisten ilmastomuutosten ehkäisemiseksi. Lisäksi käsitellään muita ajankohtaisia ja tulevaisuuden aiheita ja kestävyyden ulottuvuuksia sekä ruuan tuotannossa että kulutuksessa.

Tutkimuspäivillä on kolme rinnakkaisohjelmaa, yksi käytännönläheinen paikallistasolla, toinen yhteiskunnallista ja kolmas globaalia näkökulmaa koskeva.

Ruotsin luomututkimuspäivät järjestäjää Norrköpingissä
Centrum for Sustainable Farming CUL,
Kestävän maatalouden laitos Ruotsin maatalousyliopistosta.
www.cul.slu.se/ekokonferensen/

Luomu- ja lähiruokatuotantoa edistetään laadittujen strategialinjausten mukaan tavoitteena tuotannon ja markkinoiden kasvu. Luomutuotteiden jalostusta ja markkinointia kehitetään eri tahojen yhteistyönä. Näin lupaa Suomen uusi hallitus ohjelmassaan.

Hallitus lupaa myös käynnistää ruuan edistämisohjelman, jonka tavoitteena on ruuan arvostuksen kohottaminen, laadun kehittäminen, ravitsemuskäyttäytymisen ohjaaminen sekä luomu- ja lähiruuan edistäminen. Suomalaisen, terveellisen ja turvallisen ruuan vientiä edistetään ja siihen liittyvät ylimääräiset kulut minimoidaan.

Hallitus lupaa myös säätää tavanomaisen, luonnonmukaisen ja muuntogeenisen maataloustuotannon rinnakkaiselosta siten, että kuluttajien luottamus elintarvikeketjun toimintaan säilyy. Hallitus lupaa myös turvata luomutuotannon tuotantoedellytykset muuntogeenisten kasvien viljelyn kanssa.

Maatilataloutta hallitus lupaa kehittää perheviljelmäpohjaisena tavoitteena tuottavuuden nostaminen ja elinkeinon kilpailukyvyn parantaminen. Lähtökohtana on huolehtia samalla korkeasta ympäristön- ja eläinsuojelun tasosta.

Hallituksen tavoitteena on kehittää suomalaista maataloutta ja elintarvikkeiden tuotantoketjua kokonaisuutena, joka perustuu osaamiseen ja innovaatioihin ja joka kykenee laatutuotteillaan hyödyntämään myös vientimahdollisuudet.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa hallitus pitää ilmastonmuutosta aikakautemme suurimpina haasteina, johon Suomen on osaltaan vastattava. Hallitus laatii heti toimikautensa alussa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiaomavaraisuutta lisätään.

Maatalouteen perustuvaa energiantuotantoa lisätään ja bioenergian alueellinen neuvonta käynnistetään. Maaseudulla toimivien pienten yritysten toimintaedellytyksiä ja hajautettua bioenergian tuotantoa kehitetään. Maatilatalouden energiaohjelma käynnistetään, jolla pyritään toteuttamaan EU:n energiadirektiivin energiansäästövelvoitteet.

Ympäristöpolitiikassa hallitus katsoo, että kansalaisten hyvinvoinninja taloudellisen kilpailukyvyn on perusttuva ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän kehityksen ehdot täyttävään kulutukseen ja tuotantoon. Vuonna 2006 hyväksytty kansallinen kestävän kehityksen strategia toimeenpannaan hallinnonalojen yhteistyönä. Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelma toteutetaan. Kaikessa julkisen hallinnon päätöksenteossa parannetaan taloudellisten, sosiaalisten ja ekologisten näkökulmien yhteensovittamista ja tasapainottamista. Ympäristökasvatusta vahvistetaan kaikilla kouluasteilla.

www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp

EU Parlamentti palautti äänestyksen jälkeen EU:n luomulakiesityksen uudelleen valmisteltavaksi. EU Parlamentin jäsenet eivät olleet tyytyväisiä EU-Komission esitykseen luomulaiksi, jonka on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2009. Parlamentti haluaa mm. varmemmin estää gmo-aineksen sekoittumisen luomutuotteisiin ja tuotantopanoksiin.

Kuluttaja- ja ympäristöjärjestöt ovat vaatineet luomutuotteiden säilyttämistä gm-vapaina elintarvikkeina. Parlamentin mukaan muuntogeenisten organismien esiintyminen luonnonmukaisissa siemenissä, tuotantopanoksissa, rehuissa ja elintarvikkeissa olisi estettävä riittävällä kansallisella ja yhteisön lainsäädännöllä, joka perustuu varovaisuusperiaatteeseen. Toimijoiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat varotoimenpiteet estääkseen muuntogeenisten organismien satunnainen esiintyminen sekä esiintyminen, jota on teknisesti mahdotonta välttää.

Luomuelintarvikkeissa saisikin olla enintään 0,1 % gmo-aineksia, päätti EU:n Parlamentti kannanotossaan EU:n uudeksi luomulaiksi. Esitys laskee gmo-aineksen enimmäispitoisuuden Komission esittämästä 0,9 prosentista 0,1 prosenttiin.

Parlamentti esittää myös monia muita muutoksia lakiesitykseen, jotka parantavat alkuperäistä lakiesitystä. - Komissio tulee ottamaan ne huomioon lain lopullisessa muotoilussa, lupasi maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel.

Parlamentti vaati myös yksityiskohtaisempaa tietoa varsinaisten luomutuotantoehtojen säädöksistä, joita Komissio kieltäytyi antamasta. Sen mukaan ensin tulee laatia peruslainsäädäntö.
Komissio myös kieltäytyi laajentamasta lainsäädäntöä koskemaan uusia alueita kuten tekstiileitä, ammattikeittiöitä ja kosmetiikkaa. - Emme voi ottaa kaikkia askeleita yhdellä kertaa, nyt jo lainsäädäntöä laajennetaan koskemaan viinejä ja vesiviljelyä. Uudet osa-alueet ovat vielä liian nuoria säädeltäviksi, sanoi Boel.

Uusi EU:n luomulaki tulee mm. edellyttämään EU:n yhteisen luomumerkin käyttämistä kaikissa tuotteissa, mutta sallii myös kansallisten ja järjestöjen omien luomumerkkien käytön.

Parlamentin mukaan kaiken EU:n lainsäädännön ja politiikan olisi myötävaikutettava luomutuotannon kehittämiseen. Luonnonmukaisella maataloudella on merkittävä rooli yhteisön kestävän kehityksen politiikan täytäntöönpanossa. Näin ollen luomussa kuten kestävän kehityksen politiikassakin on tarpeen varmistaa, että muussa politiikassa ja lainsäädännössä otetaan huomioon kyseinen tuotantomuoto. Muiden toimenpiteiden tulee mahdollistaa tavoitteiden saavuttaminen.

Luomualaa edustava EU:n IFOAM-ryhmä pitää Parlamentin kannanottoa monelta osin parannuksena alkuperäiseen lakiesitykseen. Ryhmä on edelleen huolissaan mm luomualan toimijoiden heikosta mukanaolosta luomualan asioiden valmistelussa, koska tätä koskevia säädöksiä ei vieläkään saatu lakiluonnokseen.

Maatalouspolitiikassa Komissiolla on ylin päätäntävalta. Mutta Komissio ei voi tehdä päätöstä ennen kuin Parlamentti on antanut asiasta lausuntonsa. Jättämällä lausunnon antamatta Parlamentti hankki lisää valmisteluaikaa lakiesityksen käsittelyyn. Muodollisesti Parlamentti palautti lakiesityksen uudelleen valmisteltavaksi.

www.euractiv.com/en/food/meps-put-breaks-
organic-food-law/article-162833

Komission esitys ja Parlamentin kannanotto rinnakkain suomeksi 29.3.2007
www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do?pubRef=-//EP//
TEXT+REPORT+A6-2007-0061+0+DOC+XML+V0//FI

EU IFOAM-työryhmän sivusto
www.ifoam.org/about_ifoam/around_world/eu_group/
web_Revision/Revision_info_page.html

EU:n 7. puiteohjelman tutkimusrahoitusta ohjataan myös luomumaatalouden tutkimukseen. Tutkimushankkeessa tulee olla osapuolia vähintään kolmesta EU-maasta. Nykyisen haun ensimmäinen vaihe päättyy 2.5.2007, jolloin hakemusten luonnosten tulee olla perillä.

Tutkimusesityksiä halutaan seuraavista aihepiireistä:

Eri järjestelmien standardit ja sertifiointikustannukset luomutuotannossa
(Costs of various systems of standards and certification for organic food and organic farming) ja Tulevaisuuden maatila (The farm of the future).

Syksyllä 11.9.2007 mennessä toivotaan tutkimushakemuksia:
Kotieläinten terveyden parantaminen, tuotteiden laatu ja luomu- ja matalien tuotantopanosten järjestelmien tuottavuutta selvittävistä hankkeista.
(Improvement of animal health, product quality and output of organic and low-input livestock production systems).
http://cordis.europa.eu

Trenthorstin luomututkimuslaitos jatkaa luomututkimusta myös tulevaisuudessa, päätti liittovaltion elintarvike- ja maatalousministeri Seehoofer. Laitosta uhkasi sulkeminen, kun maataloustutkimuksen uudelleenorganisointia esittänyt työryhmä esitti kyseisen luomututkimuslaitoksen sulkemista.

Luomututkimuksen säilyttämistä ministeri Seehoofer perusteli luomututkimustarpeen lisäksi mm. sillä, että laitos on perustettu vajaat kymmenen vuotta sitten ja viime vuosina sen kehittämiseen on investoitu viisi miljoonaa euroa ja vuokrasopimus on voimassa vuoteen 2059 asti.
Laitoksen tarkoituksena on toimia ministeriön alaisena tulevaisuuden kestävän ja luomumaatalouden tutkimuslaitoksena.

www.oel.fal.de

Luomualalla tarvitaan uudelleenajattelua muuttuvassa maailmassa, todettiin Saksan luomututkimuspäivillä 20-23.3.2007 Hohenheimin yliopistossa Stuttgartissa. Teemana oli "Luomu perinteen ja globalisaation välissä". Yhdeksättä kertaa järjestettävät luomututkimuspäivät kokosivat yli 500 luomututkijaa perehtymään luomututkimuksen uusimpaan antiin saksankielisessä Euroopassa ja myös kansainvälisesti.
Samanaikaisesti Hohenheimissa järjestettiin myös suuren EU-luomututkimushanke QLIF:n oma luomututkimuskongressi "Quality Low Input Food".

Luomualalla on suuria haasteita kohdattavanaan; Halparuokaketjut ovat tulleet mukaan voimakkaasti kasvaville luomuruokamarkkinoille. Kiina panostaa suuresti luomutuotannon ja luomuviennin kehittämiseen. EU:n luomulain uudistaminen on vielä kesken ja sen uudistamisprosessi herättää huolta mahdollisista halvoista toisen luokan luomutuotteista.
Kolmen päivän ajan eri sektoreiden tutkijat paneutuivat koko luomukaupan ja luomutuotannon toiminnan kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Esillä olivat myös globalisaatiokysymykset kuten köyhyyden torjuminen luomumaatalouden avulla. Esitelmissä käsiteltiin myös kuten bioenergiaa, kasvinviljelyä, kotieläintuotantoa ja maatalouspolitiikkaa.

Useissa työryhmissä keskusteltiin mm: Johtaako EU:n luomulain uudistaminen toisen luokan luomutuotteiden markkinoille tuloon? Voiko luomutuotanto siirtyä massatuotantoon, jota bioenergian tuotanto maatiloilla näyttäisi edellyttävän?

Avajaisesitelmissä Baden-Wurtenbergin maatalous- ja elintarvikeministeri Peter Hauk korosti luomutuotannon merkitystä osavaltion maaseudun taloudelle. Luomutuotanto tukee merkittävällä tavalla osavaltion vuoristoisen maaseudun elävänä säilymistä erilaistetun tuotannon, jatkojalostuksen ja paikallismarkkinoinnin avulla. Luomutuotanto ja matkailu liitetään osavaltiossa myös tiiviisti yhteen. Osavaltion maatiloista 5 % onkin jo siirtynyt luomutuottajiksi. Määrä ylittää selvästi Saksan keskiarvon 4,2 %.
Baden-Wurtenbergin osavaltio on panostanut luomun kehittämiseen myös ottamalla käyttöön osavaltion oman luomumerkin. Näin voidaan erilaistaa oman alueen tuotteet muista luomutuotteista.

Hohenheimin yliopisto on johtava ja suurin maatalousyliopisto Saksassa. Siellä on tehty luomututkimusta vuodesta 1973 lähtien. Yliopiston viidestä koetilasta kaksi on varattu luomututkimusta varten. Vuonna 2005 yliopisto aloitti myös kansainvälisen luomumaisterikoulutusohjelman.

Saksan luomuliiton toiminnanjohtaja tri Alexander Gerberin mukaan Hohenheimiin tarvittaisiin kuitenkin kolme luomuprofessuuria, jotta luomuprofessorien osuus vastaisi luomun osuutta Saksassa. Hän myös kertoi, miten luomu pärjää hyvillä tuotteilla mainiten mm, että luomurahkan osuus on noussut jo 80 prosenttiin rahkan myynnistä Saksassa. Hän korosti, että luomualan tulee jatkossakin voida itse määritellä, mitä luomu on. Reiluja arvoketjuja on tuettava myös kansainvälisesti. Luomun kehittämiseen tarvitaan hyvää ja innovatiivista sekä kokoknaisvaltaista luomututkimusta.

Saksan liittovaltion tuki luomumaatalouden ja luomumarkkinoiden kehittämiseen pysyy lähes ennallaan, lupasi Wolfgang Reimer Saksan elintarvike- ja maatalousministeriöstä. Hän piti valitettavana sitä, että useat osavaltiot ovat vähentäneet tai rajoittaneet luomuviljelytuen osuutta, koska EU:n ympäristöohjelmaa on leikattu. Reimertin mukaan liittovaltio pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan osavaltioihin, jotta ne jatkaisivat aktiivisesti luomun kehittämistä.

Kotimaisen luomutuotannon kehittäminen on erittäin tärkeää, koska luomutuotteiden kysyntä jatkaa edelleen vakaata noin 15 prosentin vuotuista kasvua. Reimertin mukaan tutkimus ei ole puolueetonta; se sisältää aina arvovalinnan. Siksi tutkimuksen tulisi olla avointa ja moniarvoista.
www.wissenschaftstagung.de

http://orgprints.org/view/projects/wissenschaftstagung-2007.html

Espanjan maatalousministeriö on julkistanut luomun kehittämisen yleissuunnitelman vuosille 2007-2010 yhdessä muiden ministeriöiden kanssa. Myös yksityiset tahot kuten alan teollisuus osallistuvat luomun kehittämiseen. Luomun kehittämissuunnitelma kattaa kaikki tuotannon osat ja sillä on kolme päätavoitetta: edistää luomumaataloutta, lisätä luomutuotteiden kulutusta, markkinointia ja tiedotusta sekä parantaa eri toimijoiden ja rahoittajien välistä yhteistyötä.

Vuoden 2006 luomutilastot osoittavat, että luomuviljelyala nousi Espanjassa 926 390 hehtaariin eli 15 % edellisvuodesta. Tämä tarkoittaa, että Espanja on nyt luomupinta-alalla mitattuna ohittanut Saksan ollen nyt Euroopassa toisena Italian jälkeen. Noin 70 % Espanjan luomutuotteista menee vientiin.
www.mapa.ese

Lisätietoja Ilmastonmuutos ja luomumaatalous-seminaarista
Tiedote Climate Change and Organic Farming
www.fibl.org/english/news/press-releases/2007/0215-climate.php
Ohjelma ja tiivistelmät englanniksi
www.fibl.org/aktuell/pm/2007/documents/0215-climate-change-proceedings-en.pdf

Luonnonmukainen maataloustuotanto on laajentunut viime vuosina nopeasti. Sitä harjoitetaan nykyisin 123 maassa kaikissa maanosissa. Luomuviljelty peltoala on laajentunut lähes 31 miljoonaan hehtaariin vuonna 2005, jolloin sitä harjoitettiin 633 891 maatilalla. Lisäksi luomuvalvottua keräilytuotealaa oli 62 miljoonaa hehtaaria. Uusi tutkimus maailman luomun kehityksestä julkistettiin äskettäin pidetyssä FioFach2007-näyttelyssä Saksassa.

Maailman luomupelloista 39 % sijaitsee Oseaniassa, seuraavana Eurooppa 23 % ja Latinalainen Amerikka 19 %. Suurimmat luomupeltoalat olivat Australiassa 11,8, Argentiinass 3,1, Kiinassa 2,3 ja USA:ssa 1,6 sekä Italiassa 1,067 miljoonaa hehtaaria.

Suurin luomupeltoalan lisäys on tapahtunut Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Kummallakin alueella verrattuna vuoteen 2004 on luomupeltoala kasvanut noin puolella miljoonalla hehtaarilla. Pohjois-Amerikassa kasvu oli poikkeuksellisen suurta, vuotuinen lisäys oli peräti 30 %. USA:ssa luomupeltoala lisääntyi yli 400 000, Argentiinassa 300 000, Italiassa 100 000, Kanadassa 90 000, Puolassa 85 000, Latviassa ja Espanjassa 75 000 hehtaarilla. Useimmissa maissa luomupeltoala on lisääntynyt, poikkeuksina Kiina, Chile ja Australia, joissa heikkotuottoisia alueita on poistunut luomuvalvonnasta.

Luomutuotteiden markkinoiden arvo oli 25,5 miljardia euroa vuonna 2005. Kasvua on tapahtunut vuodesta 2002 7,7 miljardia euroa eli 43 %. Luomutuotteiden päämarkkina-alueet ovat Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, joissa markkinat ovat edelleen kasvaneet noin 15 % vuodessa. Lähes vastaavan suuruista markkinoiden kasvua on tapahtunut myös Australiassa ja Aasiassa, kertoo markkinatutkimuslaitos Organic Monitor.

Luomun suhteellinen osuus viljelyalasta oli suurin Euroopassa, jossa luomuna viljeltiin 6,9 miljoonaa hehtaaria lähes 190 000 maatilalla vuonna 2005. EU:ssa luomupeltoa oli lähes 6,3 milj hehtaaria miltei 160 000 maatilalla ja luomupellon osuus oli 3,9 % koko peltoalasta. Luomun suhteellinen osuus oli suurinta alppimaa Lichtensteinissa 27,9, Itävallassa 14,2 % ja Sveitsissä 10,9 %. Seuraavina tulivat Italia 8,4 % ja Pohjoismaat.

Luomuviljelijöitä oli eniten Meksikossa 83 000, Italiassa 44 700, Ugandassa 40 000, Sri Lankassa, Filippiineillä, Tansaniassa ja Perussa noin 35 000 sekä Itävallassa 20 300.

Tutkimuksen maailman luomun kehityksestä julkisti yhdeksännen kerran Luomualan maailmanlaajuinen kattojärjestö IFOAM, Luomututkimuslaitos FIBL ja SÖL-säätiö FioFach2007-näyttelyssä.

Lähde: Helga Willer and Minou Yussefi (Hrsg.): The World of Organic Agriculture - Statistics and Emerging Trends 2007. 9th edition, totally revised and updated. Februar 2007, International Federation of Organic Agriculture Movements (IFOAM), Bonn and FIBL, Frick. ISBN 3-934055-82-6
www.organic-world.net
http://orgprints.org/10506/

Luomutuotteiden lentorahdit tulisi kieltää luomuelintarvikkeiden ilmastovaikutusten ehkäisemiseksi, esittää Britannian luomuyhdistys Soil Association.

Järjestön sääntötyöryhmä esittää useita vaihtoehtoja luomutuotteiden merkitsemisestä ja päästöjen selvästä kertomisesta jopa lentorahtien kieltämiseen, jotta elintarvikeala voi sopeutua ilmastonmuutoksen ehkäisemisen edellyttämiin muutoksiin. Järjestön lopullinen esitys valmistellaan lähikuukausina yleiskokouksen päätettäväksi.

Soil Association on Britannian merkittävin luomutuotannon valvontaelin, joka on toiminut yhtenä suunnannäyttäjänä luomusäädösten kehittämisessä.

Elintarvikkeiden suurimmat kasvihuonekaasujen päästöt aiheutuvat lentorahtina kuljetetuista elintarvikkeista. Lentokuljetukset on nopeimmin kasvava kuljetusmuoto.

Vuonna market-ketjut toivat Britanniaan vuonna 2005 kaksi kolmasosaa salaattikasviksista ja yli kolmanneksen muista vihanneksista ulkomailta. Luomutuotteista tuotiin 34 %.

Monet tahot Britanniassa haluavat vähentää ruuan kuljetusten ympäristövaikutuksia ja suosia lähiruokaa. Vaikka luomutuotteita kuljetetaan lentorahtina hyvin vähän, järjestö katsoo, että on tehtävä kaikki voitava kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi. Asia on monimutkainen, varsinkin kehitysmaiden viljelijöiden ja eettisen kaupan kannalta. Lentorahtien rajoituksia koskevat sääntömuutokset halutaankin järjestössä valmistella huolella kaikkien osapuolien kanssa.

Soil Association pitää tärkeänä viedä kehitystä käytännön toimin ilmastoystävällisemmän elintarviketuotannon ja jakelun kehittämiseksi.

Britannian hallituksen teettämä elinkaaritutkimus osoittaa, että luomumaatalous kuluttaa keskimäärin 15 % vähemmän energiaa saman elintarvikemäärän tuottamiseksi kuin tavanomainen maatalous. Tyypillisesti luomumaatalous on noin 30 % energiatehokkaampi kuin tavanomainen maatalous, mutta joillakin tuotannon aloilla kuten esim. lihasiipikarja- ja kasvihuonetuotannossa luomun energiasäästöt ovat vähäiset. Tärkeimmät syyt luomun energiansäästöön ovat luontaisten prosessien hyödyntäminen teollisten prosessien asemesta. Selvin säästö syntyy teollisten väkilannoitteiden käytöstä pidättymisestä.

Luomun mahdollisuuksia kehittää yhden maapallon maataloutta käsiteltiin monipuolisesti Britannian luomupäivillä tammikuun lopulla.

www.soilassociation.org/web/sa/saweb.nsf/5a37367b7514796c
80256ff100341008/3263a3366e5940108025726
f00402c29!OpenDocument

Williams, A.G., Audsley, E. and Sandars, D.L. (2006) Determining the environmental burdens and resource use in the production of agricultural and horticultural commodities. Main Report. Defra Research Project IS0205. Bedford: Cranfield University and Defra.
www.silsoe.cranfield.ac.uk and www.defra.gov.uk

Britannian luomupäivät – valmistautumista öljykauden jälkeiseen maa- ja elintarviketalouteen
One Planet Agriculture - preparing for a post-peak oil food and farming future (25 -27.1 2007)
www.soilassociation.org/conference

Vähenevät öljyvarat vaikuttavat suuresti energian hintaan ja siihen, miten syömme ja tuotamme ruokamme. Onko Britannia valmis uuteen maatalouteen? Keskustelua aiheesta käy Britanniassa nyt vilkkaana.

Äskettäin julkaistussa lehtihaastattelussa Britannian ympäristöministeri David Miliband sanoi, että valinta tavanomaisen ja luomutuotteen välillä on ”elämäntapa” – kysymys. Näin ei todellakaan ole, sanoo Britannian kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja Jonathan Porritt, joka on myös Britannian Tulevaisuus -foorumin perustaja ja johtaja Guardian-lehdessä julkaistussa artikkelissaan.

Riippumatta siitä, mitä mieltä ollaan luomuelintarvikkeiden mausta, ravintoarvoista ja muista terveellisyysnäkökohdista - jotka voivat olla niitä edellä mainittuja ”elämäntapa”-kysymyksiä – ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta luomuostoksilla on Porrittin mukaan kiistattomia etuja. Koska luomutuotannossa ei käytetä typpiväkilannoitteita eikä muita fossiilisia polttoaineita vaativia kemikaaleja, luomuelintarvikkeiden hiilidioksidipäästöt ovat selvästi tavanomaisia tuotteita pienempiä.

Se ei tarkoita sitä, etteikö luomutuotteiden kuljettamiseen kuluisi yhtä paljon energiaa kuin tavanomaistenkin tuotteiden kuljetuksiin. Erityisesti lentorahdit ovat ilmaston kannalta hyvin tuhoisia. Luomutuotteiden edut kuitenkin menetetään, jos niitä kuljetetaan maan ääristä lentorahtina. Esimerkiksi M&S- elintarvikeketjun päätös merkitä lentorahtina kuljetetut tuotteet ja markkinoida vain vuodenajanmukaisia kotimaisia luomutuotteita, on siksi varsin merkittävä.

Lienee vain ajan kysymys, milloin pakkauksiin ilmestyy merkinnät tuotteen hiilidioksidipäästöjen määrästä. Tämän suuntaiseen toimintaan myös ympäristöministeri tähtää. Jokaisen kuluttajan tulisi ottaa osaa päästökauppaan. Jokainen ostos on myös päästökauppaostos, sanoo Porritt.

-Olemme kuitenkin globalisoituvilla markkinoilla. Mielenkiintoista on nähdä, kuinka tuotanto ja markkinat muuttuvat, kun öljyn ja hiilipäästöjen hinnat nousevat 10 seuraavan vuoden aikana.
Vähälle huomiolle on myös jäänyt se, että maailman öljyvarat saattavat ehtyä jo paljon aikaisemmin kuin vuonna 2030, jota öljy-yhtiöt esittävät. Maailmantalouden voimakas kasvu kiihdyttää energian kulutuksen kasvua ja se vaikuttaa öljyn hintaan voimakkaasti.

Siitä huolimatta se mahdollisuus, että globalisoitunut, monesta maasta riippuvainen Britannia saattaa olla pakotettu takaisin pääasiassa omin resurssein tapahtuvaan elintarviketuotantoon on ylimielisesti heitetty syrjään kapea-alaisena, vanhanaikaisena protektionistisena seikkailuna mm. niiden toimesta, jotka ovat hyvillä mielin ja innostuneita heidän reilun kaupan (ja luomutuotettujen) banaanien, kahvin, teen, appelsiinien ja viinin ostoksistaan. Ne tuotetaan paljon lämpimässä ilmastossa kuin omamme – joka kuitenkin on lämpenemässä. Entä me: Miksi tuntea huonoa omaatuntoa sellaisista tuotteista, jotka parantavat elämänlaatua, varsinkin, jos niiden tuottamiseen ja kulutukseen liittyy merkittäviä yhteismitallisia hyötyjä niiden tuotantoon osallisille, kyselee Porritt edelleen nykykäytäntöjen mielekkyyttä.

Kun ennusteet ilmaston lämpenemisestä kertovat aikaisempaa suuremmista lämpötilan nousuista, on merkkejä jo siitä, että Britannian ympäristöministeriö olisi omaksumassa sopivan ”varovaisen” lähestymistavan, joka on tervetullut.

Kaksi asiaa on hyvin keskeisiä varauduttaessa ilmastonmuutokseen. Ensiksi kaikki maatalousmaa tulee pitää maatalouskäytössä ja hyvässä tuotantokunnossa. Sitä ei saa jäädä tulvien alle eikä se saisi kärsiä kuivuudesta, jotka kumpikin voivat olla merkittäviä uhkia tulevaisuudessa. Pellot tulee pitää peltoina eikä siirtää niitä muuhun käyttöön.

Porritt painottaa edelleen, kuinka ministeri korosti selväsanaisessa puheessaan maataloustieteen päivillä tammikuussa ”yhden maapallon maatalouden” kehittämisen tärkeyttä vastakohtana nykyiselle ”kolmen maapallon maataloudelle”, joka meillä nyt on. Se tarkoittaa, että jos ruokimme kaikki maapallon 6 miljardia ihmistä sillä tavalla kuin nykyisin länsimaissa ruokahuolto on järjestetty, niin siihen tarvitaan kaksi maapalloa lisää.

Mutta missä määrin tämän radikaalin ”yhden maapallon maatalouden” haasteet sopivat yhteen lisääntyvän riippuvuutemme kanssa globaalista ruokataloudesta, pysyy vielä epäselvänä kaikille niille, jotka ovat aidosti kiinnostuneita kestävästä maataloudesta ja elintarvikehuollosta, kysyy Porritt.

http://environment.guardian.co.uk/food/story/0,,1997432,00.html

Jonathan Porritt on Tulevaisuusfoorumin perustaja ja johtaja sekä Britannian kestävän kehityksen toimikunnan puheenjohtaja.
www.forumforthefuture.org
www.sd-commission.org.uk

Luomualan eri toimijat viljelijöistä teollisuuteen, kauppaan, vientiyrityksiin ja ammattikeittiöihin ovat nyt vakavissaan lähteneet laatimaan yhteistä markkinastrategiaa, jonka tarkoitus on yhteistyön avulla poistaa markkinaketjun pullonkaulat ja nostaa luomumarkkinat kansainväliselle tasolle, sanoi strategiatyöryhmän puheenjohtajan toimiva kansanedustaja Heidi Hautala luomupäivillä 30-31.1.2007 Mikkelissä.

-On tehtävä määrätietoista työtä, jotta pääsemme tavoitteeseemme nostaa vähittäiskaupan luomuostojen osuus 6 %:in vuoteen 2015 mennessä. Luomualan kehitystä on jarruttanut se, että toimijat ovat olleet hajallaan toisin kuin esim. Ruotsissa. Suomessa luomu ei ole päässyt erottautumaan ja kirkastamaan profiiliaan.

Ammattikeittiöissä luomun strategisten tavoitteiden saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä tarkoittaa luomun käyttämistä jokaisessa julkisen sektorin ammattikeittiössä ja yksityisellä puolella 15 % kasvua vuosittain. Tavoitteen tukena toimiva Portaat Luomuun -ohjelma on osoittanut neuvonnan ja toimijoiden välisen yhteistyön merkityksen. Luomun tukena on myös uusi hankintalaki, joka edellyttää julkisilta ammattikeittiöiltä hankintojen vertailua myös kestävän kehityksen näkökulmasta.

Tällä hetkellä suomalainen luomuvalikoima kasvaa tuontituotteilla. Toisaalta suomalaisia erikoistuotteita menisi maailmalle huomattavasti enemmän kuin on kyetty tuottamaan. Luomustrategiassa viennin osalta tavoitteeksi asetettu 10 % osuus viennistä saavutetaan, mikäli tuotantomäärät ja vastaavuus asiakkaan tarpeeseen varmistetaan.

Hautala käsitteli myös kotimaisen maatalouden kilpailukyvyn kehittämistä. – On jopa esitetty, että maatalouden kilpailukykyä kehitettäisiin gmo-tuotannolla. Suomi on pieni pohjoinen tuotantoalue, ja on erikoista ajatella, että näihin olosuhteisiin jalostettaisiin gmo-lajikkeita, jotka merkittävästi parantaisivat meillä satotasoa. Maataloutemme kilpailukykyä kannattaakin kehittää luomun kautta.

Pitämällä Suomi gmo-vapaana voidaan samalla taata luomun säilyminen puhtaana. Tämä osaltaan lisäisi suomalaisen tuotannon mahdollisuuksia myös vientimarkkinoilla.

Toisen kerran järjestettyihin Luomupäiviin osallistui yli 260 kaupan, ammattikeittiön, jalostuksen, alkutuotannon sekä neuvonta- ja tutkimustyön osaajia.

Luomupäivien esitykset luettavissa osoitteessa
www.finfood.fi/finfood/luomu.nsf/0/
1202760626306940C225726F004A5B86

FAO haluaa konferenssilla tarjota foorumin, jossa luomumaatalouden mahdollisuuksia maailman ruokaturvan varmistamisessa voidaan esitellä eri puolilta sekä keskustella aiheesta. Tilaisuuteen on kutsuttu luomualan edustajat, hallitusten edustajat sekä FAO:n edustajat. Konferenssin tavoitteena on analysoida olemassa olevaa tietoa ja informaatiota luomumaatalouden mahdollisuuksista parantaa elintarviketurvaa eri alueilla sekä hahmottaa luomun potentiaalisia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Tavoitteena on myös selvittää luomumaatalouden tulosten parantamiseksi vaadittavat edellytykset ja tarvittavat toimenpiteet.
www.fao.org/ORGANICAG/frame3-e.htm

Kanadassa otetaan käyttöön alkaneena vuonna viralliset luomusäädökset, jotka vahvistaa Elintarvikevirasto.

Kanadan hallitus julkisti 22. joulukuun päätöksen kansallisiksi luomuelintarvikkeiden ja –rehujen säädöksiksi. Kuluttajat tunnistavat luomutuotteet nyt ”Canada Organic” –logosta. Säädöstö tulee helpottamaan luomutuotteiden kauppaa osavaltioiden välillä sekä kansainvälisesti.

Kanadassa on ollut käytössä järjestöjen sopimat valtakunnalliset luomusäännöt vuodesta 1999.
Uuden säädöstön odotetaan lisäävän sekä kaupan, jalostajien ja kuluttajien kiinnostusta luomualaa kohtaan.

Luomutuotteiden liikkuminen rajan yli myös tilastoidaan, jolloin luomutuotteiden vienti- ja tuonti- määristä ollaan selvillä 41 tuoteryhmään jaettuna.
www.foodingredientsfirst.com