Luomuala kasvaa nyt kohisten. Odotukset kohdistuvat myös meihin alan kehittäjiin. Menestyksen edellytyksenä on, että käymme jatkuvaa keskustelua toistemme kanssa, vaihdamme kokemuksia ja opimme toisiltamme. Tilaisuuden tavoitteena on luomualan kehittäjien yhteistyön ja luottamuksen vahvistaminen sekä tiedonkulun parantaminen. Lisäksi päivän työskentelyllä valmistaudutaan tuleviin hankehakuihin.

Tuo tilaisuuteen oma osaamisesi ja hankkeesi sekä valmistaudu esittelemään se posterilla tai muulla kirjallisella materiaalilla. Rakennamme luomualan kehittämisen palapeliä, jossa jokaiselle osalle löytyy oma paikkansa. Tilaisuuden tuotokset viedään myöhemmin luomu.fi-sivustolle. Toivomme, että jokainen luomualaan liittyvä hanke ja toimija esittäytyisi, vaikka ei paikalle pääsisikään. Ilmoittautumisen yhteydessä annamme tarkemmat ohjeet esityksen valmisteluun.

OHJELMA

Klo 9.30 AAMUKAHVIT

Klo 10.00 Avaussanat ja johdanto päivän teemaan: Marja-Riitta Kottila, Pro Luomu ry

Klo 10.15  Ministeriön tervehdys: Hallituksen luomuohjelma ja tulevat hankehaut

Klo 10.30 Kehittämisen ja hanketoiminnan kokovartalokuva: Päivi Rönni, Pro Luomu ry ja tilaisuuden osallistujat

Klo 11.30 Rahoittajan näkökulma: ELY-keskuksen edustaja

Klo 11.45 Luomu.fi yhteiseksi tietokanavaksi: Anne Hytönen ja Jukka Rajala Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti

Klo 12.15 LOUNAS

Klo 13.15 Ryhmätyöt: Kehittämisen nykytilanne ja keskeiset tarpeet alueilla ja valtakunnallisesti (arvoketjuryhmät, lisäarvoryhmä, luomu.fi, kehittäjäryhmä)

Klo 14.15 KAHVITAUKO

Klo 14.45 Ryhmätöiden purku: kehittämisteemojen valinta ja jatkotyöstäminen

Klo 16.00 Miten työ jatkuu? Maakuntakiertue; mitä muuta on tulossa?

Klo 16.30 Verkostoituminen jatkuu klo 17 saakka

TERVETULOA!

Tilaisuus on maksuton ja sen järjestää Pro Luomu ry:n Luomualan koordinaatiohanke, jota pääosin rahoittaa maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset 11.6. mennessä:

Päivi Rönni, sähköpostilla paivi.ronni@proluomu.fi tai puhelimitse 0400 317 678

Tilaisuudessa järjestetään puutarha- ja luomuaiheisia pieniä teemaluentoja sekä lapsilla on mahdollisuus päästä istuttamaan omat taimensa!

Kahvila Satakielessä voit nauttia annoksen paikallista luomuruokaa. Tapahtumassa on tarjolla isoja ja pieniä luontoelämyksiä koko perheelle.

Tapahtuma on ilmainen, ja sen järjestelyistä vastaa luomutuotantoa edistävä EU-hanke BERAS.

Päivän teemaluennot:

klo 11.30

Puhtaamman Itämeren ruokavalio, Kim Westerlig, BERAS

klo 11.50

Ruokaa rippeistä, Saara Valtonen, HSY

klo 12.10

Ruukkuviljelyllä luomuvihanneksia, Anu Ranta, Hyötykasviyhdistys

klo 13.00

Kompostointikurssi (kesto 2 tuntia) puutarhaneuvoja Kirsi Tuominen, HSY

Puuhaa perheille:

Sormet multaan klo 10, 12 tai 14: Ota mukaan oma purkki, niin saat siihen mullan ja siemenen. Mukaan saat myös ohjeet, miten siemenestä kasvatetaan luomuvihanneksia ruokapöytään!

Satuhetki klo 11 Mäyrän metsässä

Talutusratsastusta klo 11.30 – 13.30 islanninhevosilla Sagalla ja Freijalla

Lisätietoja tapahtumasta: FB: Luomua läheltä: taimi- ja tuottajatori

Viime syksynä Villa Elfvikissä järjestettyyn “Luomua läheltä” -tapahtumaan saapui runsas 700 vierailijaa päivän aikana. Kävijämäärä yllätti meidät kaikki! Ohjelmassa oli luomutuotantoon, Itämereen ja ympäristönsuojeluun liittyviä teemapuheenvuoroja.

Tämän tapahtuman innoittamina järjestämme tämän kevätversion samasta tapahtumasta! Tarjolla isoja ja pieniä luontoelämyksiä koko perheelle.

BERAS Implementation 2010 -2013 on EU:n Baltic Sea Region -ohjelman kansainvälinen hanke, joka edistää Itämeren alueen ravinnekierron kestävää kehitystä sekä ympäristöystävällistä ruuantuotantoa ja -kulutusta. Baltic Ecological Recycling Agriculture and Society -projekti eli BERAS-hanke tähtää Itämeren hyvinvointiin vahvistamalla  sekä ruoantuotannon että maaseudun ekologista kestävyyttä ja  kehitystä.

Tavoitteen saavuuttamiseksi hankkeessa kehitetään  luomumaatilojen tehokasta ravinteiden kierrätystä ja edistetään  elintarvikeketjujen suunnittelua lähiluomu-ajatteluun perustuen.  Projektiin on sitoutunut 9 Itämerta ympäröivää maata.

Ekologinen kierrättävä maatalous on ruoantuotantoa ilman kemiallisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Ravinteiden sekä kotimaisten lannoitteiden ja rehujen tehokkaammalla kierrätyksellä vähennetään maatalouden aiheuttamaa ravinnekuormaa Itämereen ja parannetaan alueellista ravinnetasapainoa.

Suomalainen ruuanvalmistus ja Itämeren paikallinen suojelu yhdistyvät BERAS-hankkeessa. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu lähiluomuruoan käytön edistäminen kotona kuin myös ravintoloissa. Puhtaamman Itämeren ateriakokonaisuudessa suositaan sekä luomua että puhtaasti tuotettua lähiruokaa kasvukausien ja raaka-ainesesonkien mukaisesti.

Ruuanvalmistusta pyritään kehitettämään ekologisempaan suuntaan esimerkiksi lisäämällä jätteiden kierrätystä, vähentämällä ruoan  hävikkiä ja energian käyttöä.

• http://www.beras.eu/
• http://www.hsy.fi/fiksu/**arjessa/ruoka/Sivut/default.**aspx<http://www.hsy.fi/fiksu/arjessa/ruoka/Sivut/default.aspx>
• http://www.facebook.com/**FiksuVahentaaJatetta<http://www.facebook.com/FiksuVahentaaJatetta>

Teksti: Leena Saari, BERAS-hanke

9:30 – 10:00 Seminaarin avaus; ajankohtaista siipikarjamarkkinoilta, luomujaoston puheenjohtaja Juha Venno, Suomen Siipikarjaliitto

Vuoden Luomutuote 2012, Mia Lindgren, Munax Oy

10:00 – 11:15 Siipikarja luomutuotannossa, luomuhankevetäjä Ulla Holma

11:15 – 12:00 Lounas

12:00 – 13:30 Luomusiipikarjan tautisuojaus on taitolaji, terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz, ETT

13:30 – 14:00 Ulkotarhan suunnittelussa huomioitavia seikkoja, pohdintaa

14:00 – 14:15 Kahvi

14:15 – 14:30 Karkearehun käyttö luomusiipikarjalla, tutkija Petra Tuunainen, MTT

14:30 – 15:00 Valkuaiskasvit siipikarjan ruokinnassa, tutkimustuloksia,tutkija Erja Koivunen, MTT

Ohjelma löytyy myös perjantain 13.4. Maaseudun Tulevaisuudesta s.35 sekä Luomuvakan ja Siipikarjaliiton nettisivuilta.
Ilmoittautumiset 19.4. mennessä: varsinais-suomi@mtk.fi tai 020 413 3580

Aamukahvi tarjolla klo 9, tervetuloa!

• Ohjelma

Yksittäisten viljojen satotietoja:

• Luomuvehnän sato oli 15 miljoonaa kiloa eli 2 % koko vehnäntuotannosta.
• Luomurukiin sato oli 7 miljoonaa kiloa eli 9 % koko rukiintuotannosta.
• Luomuohran sato oli 8 miljoonaa kiloa eli alle 1 % koko ohrantuotannosta.
• Luomukauran sato oli 38 miljoonaa kiloa eli 4 % koko kaurantuotannosta.
• Valkuaiskasvia sisältävän luomuseosviljan sato oli 10 miljoonaa kiloa, mikä on lähes 3 miljoonaa kiloa enemmän kuin kaksi vuotta aikaisemmin.
• Luomuhärkäpavun sato oli 3 miljoonaa kiloa eli 15 % koko härkäpaputuotannosta.
• Luomuviljan pinta-alasta 7 % korjattiin tuore- tai vihantaviljana.

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus julkaisi vuoden 2011 luomusatotilastot helmikuussa 2012. Vuoden 2010 luomusatoa ei ole tilastoitu johtuen suuresta maatalouslaskentatutkimuksesta.

Matilda-maataloustilastojen sivuilta löytyy excel-taulukot myös vuosien 2006-2011 luomusadoista.

Lähde: www.maataloustilastot.fi/luomusatotilasto

Suorat linkit vuoden 2011 tilastoihin (excel-taulukot):

• Luomusatotilasto 2011
  
• Luomusadot alueittain 2011
  
• Luomusadot vuosina 2006-2011
  

Uusin jatkojalostusmenetelmin parempilaatuisia luomutuotteita

Aamupäivän osiossa Johannes Kahl FiBL-tutkimuslaitoksesta esitteli jatkojalostukseen keskittyviä tutkimushankkeita, joissa on teemana uusien teknologioiden kehittäminen ruoan laadun parantamiseksi ja lisäaineiden vähentämiseksi, hellävaraisten jakojalostusprosessien kehittäminen, ruoan turvallisuuden ja laadun analyysimenetelmät ja olennaisten kontrollointi kohtien löytäminen sekä arviointimenetelmien kehittäminen.

Uudet elintarviketeknologiat luomussa

Alexander Beck IFOAM:in jatkojalostusryhmästä kartoitti luomujatkojalostuksen asemaa ja tulevaisuutta kehittyvässä elintarviketeollisuudessa. Mitä mahdollisuuksia ja uhkia uudet elintarviketeknologiat kuten käänteisosmoosi ja entsyymit tuovat ja millä periaatteilla niiden sopivuutta luomutuotannon periaatteisiin tulisi arvioida. Hän toi esiin myös Euroopan ympäristömerkin mahdollisen tulon elintarvikemarkkinoille ja esitti huolensa siitä syrjäytyisikö tämän myötä luomun asema, vaikka se edustaa kokonaisvaltaisesti kestävää ruoantuotantotapaa.

Puolan luomutoimijoiden yhdistyksen edustajan Arthur Tymrinskin kerrottua puolalaisten luomuviljelijöiden ongelmista erityisesti torjunta-ainesaastuntojen suhteen, tilaisuudessa heräsi keskustelua torjunta-ainepitoisuuksien valvonnoista ja erilaisista käytännöistä ja tulkinnoista eri puolilla Euroopaa. Tymrinski toivoi selkeämpää yhtenäistä tulkintaa ja yhtenäisiä menettelytapoja torjunta-ainejäämien suhteen markkinoilla.

Luomu kestävyyden veturiksi

Hollantilaisen Bionextin toimitusjohtaja Bavo van den Idsert perään kuulutti monipuolisen luomu-kestävyys -konseptin kehittämistä. Sen tarkoituksena olisi viedä luomu kestävän kehityksen kärkeen edellyttämällä luomutoimijoilta edistyksellisintä otetta sekä periaatteissa että säännöissä. Tässä tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä ja markkinoilla edistys konkretisoituu vain yritysten panostaessa avoimuuteen ja tiedotukseen.

Esimerkkinä aktiivisesta aloitteellisuudesta markkinoilla Ranskan luomujalostajien organisaation Synabion edustaja Claire Largier esitteli yhdistyksen uuden yrityksille suunnatun kestävän ja vastuullisen liiketoiminnan kehittämisen työkalun “Bio Enteprise Durable”. Sen avulla yritykset voivat parantaa itsearviointiaan kattavasti kestävän kehityksen eri alueilla. Työkalu on pilottivaiheessa käytössä yrityksillä ja näyttää toimivalta ratkaisulta.

Myös FiBL:illä on tarjolla yrityksille kestävän kehityksen arviointijärjestelmä. Siitä oli tilaisuudessa kertomassa hyviä kokemuksia hollantilaisen luomumehutiivisteitä myyvän Arizan toimitusjohtaja Ronald van Merlen.

Torjunta-aineiden jäämät

Erityisesti torjunta-ainejäämiin keskittyneessä työpajassa esiteltiin IFOAM:in julkaisema “Guideline for Pesticide Residue Contamination for International Trade in Organic”, jossa tehdään ehdotus Euroopan laajuiseksi käytännöksi luomutuotteiden torjunta-ainejäämien käsittelyyn. Sen on laatinut IFOAM EU Groupin luomujatkojalostuksen erityisryhmä (SGOP) ja se on suunnattu valvontaorganisaatioille, luomuvalvontaa suorittaville viranomaisille ja yrityksille.

Luomuvalvontaorganisaatioiden yhteistyöjärjestön EOCC:n toiminnajohtaja Michel Reynaud kertoi heidän kantansa asiaan perustuvan BNN:n tulkintaan ja he ovatkin valmistelemassa ohjeistusta näytteidenottoon, tulkintaan ja luomustatuksen hylkäysperusteisiin jäsen tarkkailuorganisaatioilleen.

Arizan Ronald van Merlen kertoi eri maiden ja tarkkailuorganisaatioiden erilaisten menettelytapojen ja tulkintojen aiheuttavan huomattavasti hankaluuksia yrityksille ja kehui hollantilaisen Biokap aloitteen tarjoavan foorumin, jossa kokemuksia ja tietoa voidaan vaihtaa ja yhteistyötä parantaa torjunta-ainejäämien käsittelyn hallitsemiseksi.

Yksimahaisten valkuaisruokinta

Toisessa työryhmässä pohdittiin luomueläinten rehujen ja valkuaisrehujen saannin ongelmaa erityisesti yksimahaisilla. Luomurehuilla ei pysty tällä hetkellä tyydyttämään varsinkaan pitkälle jalostettujen liharotuisten kanojen ja sikojen valkuaistarvetta ja tämä voi aiheuttaa eläinten hyvinvoinnin heikkenemistä häiriökäyttäytymisen ja sairauksien lisääntyessä. Hollantilaisen Verbeek:in edustaja Rob Boomstra esittikin, että luomurehuihin tulisi sallia joidenkin oleellisten valkuaisaineiden lisääminen kemiallisina valmisteina, jotta luomutuotantoa voidaan harjoittaa nykyisessä eläintuotannossa.

Saksalaisen Bioland:in edustaja Friedhelm Deerberg taas kertoi, kuinka Saksassa on sopeuduttu 100% luomuvaatimukseen rehujen suhteen. Koska sallittujakaan tavanomaisia valkuaislähteitä ei haluta käyttää, on kehitetty uusia lähteitä: kasveja, bakteeriviljelmiä ja hiivoja sekä teknisiä prosesseja. Näin on pystytty jo useita vuosia tuottamaan täysin luomulaatuisia rehuja. Ratkaisuksi löytyy myös vanhemmat eläinrodut, joiden valkuaisen tarve ei ole yhtä suuri ja myös paikalliseen tuotantokykyyn sopeutuvien eläinten jalostus. Jatkossa on kehitettävä käytännössä luomurehun tuotantoketjuja ja kokeiltava erilaisia ruokintaohjelmia. Työryhmässä käsiteltiin myös eri viljelyolosuhteiden ja markkinoiden vaikutusta rehutilanteeseen.

Nitraatti lihajalosteissa

Kolmannessa työryhmässä oli teemana nitriitti luomulihajalosteissa. Friedrich-Karl Lücke Fuldan yliopistosta toi esiin monipuolisen lihajalosteiden ja erityisesti makkaroiden eurooppalaisen ruokakulttuurin. Nitriittiä käytetään makkaroissa säilöntäaineena takaamaan mikrobiologinen turvallisuus, mutta myös tuotteiden ulkonäön ja maun vuoksi. Hänen näkemyksensä mukaan nitriitin kieltäminen vaikuttaisi hyvin epäedullisesti luomulihajalosteiden markkinoihin. Ruokaturvallisuuteen se ei välttämättä vaikuttaisi hyvän hygieniatason takia, mutta jalosteiden laadullisia ominaisuuksia olisi vaikea saada säilymään ilman nitriittiä. Myös saksalaisen Buehlerin johtaja Horst Bühler vakuutti, että tuotteisiin ei saada samaa väriä ja makua vaihtoehtoisin menetelmin eikä nähnyt nitraatin saantia lihajalosteista oleellisena uhkana, sillä säilötyistä lihatuotteista se on vain 14 % päivittäisestä ravinnon kokonaissaannista.

Tanskalainen Sybille Kyed Organic Denmarkista taas kertoi, kuinka Tanskassa oli jo ennen EU-lainsäädäntöä luomusäännöissä nitriitin käyttö kielletty ja se pätee käytännössä edelleenkin, vaikka EU-säännöt sen sallivatkin. Tanskalaiset viranomaiset katsovat, että sääntöjen mukainen ehto nitriitin käytön ehdottomasta tarpeellisuudesta ei toteudu vaan tuotteita voidaan valmistaa ilmankin. Ihmiset ovat myös Tanskassa tottuneet siihen, että punainen väri lihassa ja vaikutelma tuoreudesta saadaan aikaan ei-toivotuilla aineilla ja tyytyvät siksi vähemmän houkutteleviin tuotteisiin. Tanskassa on myös kehitetty hyviä menetelmiä tuottaa laadukkaita lihajalosteita ilman nitriittiä. Välttämättä juuri samoja tuotteita kuin nitriitin kanssa ei pystytä tuottamaan, mutta onko sen oltavakaan luomutuotannon tavoite, Kyed kysyi.

Luomukaupan kansainväliset pelisäännöt

Neljännessä työpajassa keskusteltiin Luomutuotteiden kansainvälisen kaupan uusista säännöistä. Euroopan Unionin ja Yhdysvaltojen välillä on sovittu kummankin osapuolen luomutarkkailun hyväksymisestä. Käytännössä nyt ei siis enää tarvitse erikseen tarkkailla tuotteita toisen järjestelmän mukaan näiden alueiden välisessä kaupassa. Hyväksyminen ei kuitenkaan ole ehdotonta ja toimii eri mantereilla eri periaatteilla. Miten uusi hyväksyntä saadaan toimimaan kansainvälisessä kaupassa ja tarkkailuorganisaatioiden työssä on monen toimijan huolenaihe. Erityisesti halutaan turvata luomun hyvä jäljitettävyys ja tarkkailujärjestelmän toimivuus ja luotettavuus edelleenkin.

EOCC:n Michel Reynaud toivoi IFOAM EU Groupilta aktiivisuutta muutosprosessin helpottamiseksi ja alan toimijoiden yhteisten käsitysten kokoajan roolia. Myös Tradinin Arjon Kalter toivoi IFOAM EU groupin tekevän yhteistyötä Euroopan komission kanssa sen turvaamiseksi, että uuteen järjestelmään siirtyminen ei tuota ongelmia markkinoilla. Erityisesti tarkkailujärjestelmän luotettavuuden takaaminen uusilla ehdoilla asettaa haasteita.

Lisäaineet luomulaatuisiksi

Viides työryhmä arvioi mahdollisuutta säätää vaatimus lisäaineiden luomulaatuisuudesta. Alexander Beck valotti tämänhetkistä tilannetta lainsäädännön osalta ja esitti johtopäätöksenä, että tarvitaan lisäys nykyiseen luomulainsäädäntöön. Siinä tulisi määritellä selvästi, miten luomuaromeja voidaan tuottaa. Tarvitaan kuitenkin lisäarviointia aromien lisäaineiden ja uuttamismenetelmien suhteen.

Myös hiivoista käytiin keskustelua. Nykyisin luomuhiivaa on saatavana, mutta se ei tyydytä kaikkien toimijoiden tarpeita. Maike de Riele Wessanen Benelux:ista kertoi heidän olevan mukana tuotekehitystyössä, jotta saataisiin heidän kasvispatetuotteisiinsa sopiva luomuhiiva, mutta tarpeeksi hyviin tuloksiin ei ole vielä päästy. Hän uskoo kuitenkin, että tavoite saavutetaan jonain päivänä ja toivoo heidän tuotteidensa säilyttävän luomustatuksen siihen asti kunnes he voivat korvata tavanomaisen hiivan luomutuotteissaan luomuhiivalla.

• Lisää aiheesta: http://www.ifoam.org/about_ifoam/around_world/eu_group-new/events/OrganicProcessingConference2011/index.php
• Raportti konferenssista

Teksti: Marja Nuora

Kirjoittaja seuraa ja kommentoi luomutapahtumia yli kahdenkymmenen vuoden kokemuksella ja ylläpitää luomusalonki.fi-sivustoa. Artikkeli on kirjoitettu Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa Luomujatkojalostus vauhtiin -hankkeessa.

Toinen Ruralian koordinoima luomuun ja luomuinstituuttiin liittyvä hanke käynnistyi 1.4.2012. Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -valmennusohjelma on eteläsavolaisille suunnattu koulutushanke.

Luomuinstituutin käynnistäminen -hanke luo luomuinstituutin rakenteellisen mallin ja tukee tieteestä tiedottamista. Hankkeen osatoteuttaja on MTT. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon maakuntaliitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja kuntarahoituksesta vastaa Mikkelin kaupunki.

Mikkeliin perustettava luomuinstituutti vahvistaa ja tukee luomualan elinkeinotoimintaa tutkimuksen, koulutuksen, yritysyhteistyön, tiedonvälityksen ja kansainvälisten yhteyksien avulla. Hankkeessa selvitetään ja varmistetaan luomuinstituutin perustamisen edellytykset ja tuetaan toiminnan käynnistymistä.

Hanketta johtaa professori Pirjo Siiskonen.

Toinen Ruralian koordinoima luomuun ja luomuinstituuttiin liittyvä hanke on Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -valmennusohjelma. Se on eteläsavolaisille suunnattu koulutushanke, jossa osatoteuttajana toimii Aalto-yliopiston Pienyrityskeskus. Hanke kestää vuoden 2014 kesäkuun loppuun saakka ja sitä rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan sosiaalirahastosta (ESR). Osarahoittajia ovat Mikkelin yliopistokeskus, Mikkelin seutu ja Juva.

Hankkeen kohderyhmänä ovat tuotantoa aloittavat ja lisäävät luomutilat, luomuelintarvikkeiden jalostusta aloittavat ja kehittävät luomutilat, yritystoimintaa laajentavat luomujalostajat ja -yrittäjät sekä luomutuotannosta kiinnostuneet tavanomaiset viljelijät ja jalostajat. Tämän lisäksi kohderyhmänä ovat liiketoiminnan arvoketjuun kuuluvat muut osapuolet, erityisesti jakeluportaan toimijat.

Hankkeessa selvitetään luomun arvoketjun toimijoiden kehittämistarpeet ja -valmiudet Etelä-Savossa ja toimijoita tuetaan luomuyrittäjyyden ja -liiketoiminnan kehittämisessä. Hanke levittää parhaita käytäntöjä ja kasvattaa osaamista luomualalla Etelä-Savossa. Internetin avulla helpotetaan pitkämatkaisten ja kiireisten osallistumista toimintaan.

Hankkeessa valmennetaan luomuyrittäjiä vertaisryhmissä sekä pidetään lyhytkursseja ja teemapäiviä. Luomuliiketoimintaa kehitetään yritysvalmennuksella ja liiketoimintakoulutuksella. Kokeneita viljelijöitä ja yrittäjiä valmennetaan toimimaan mentoreina toisille viljelijöille ja yrittäjille.

Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat mm. ProAgria Etelä-Savo, MTT, MTK, Saimaan luomu ry, Luomuliitto sekä yritykset.

Hankkeen projektipäällikkönä toimii erikoissuunnittelija Jukka Rajala Ruraliasta ja tieteellisenä johtajana professori Markku Virtanen Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksesta.

Lisätietoja:

Luomuinstituutin käynnistäminen -hankkeesta:

Varajohtaja Pirjo Siiskonen/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, puh. 0440 752755, pirjo.siiskonen@helsinki.fi

Asiakkuuspäällikkö, vanhempi tutkija Harri Huhta/MTT, puh. 029 5317231, harri.huhta@mtt.fi

Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle -valmennusohjelmasta:

Erikoissuunnittelija Jukka Rajala/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, puh. 044 3032210, jukka.rajala@helsinki.fi

Verkko-opetuskoordinaattori Harri Hakala/Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, harri.hakala@helsinki.fi, 044 300 1205

Professori Markku Virtanen/Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, Pienyrityskeskus, puh. 040 7545539, markku.virtanen@hse.fi

Lähde: Ruralia-instituutin tiedote 4.4.2012

Jyrki Kataisen hallitus on sitoutunut toteuttamaan luomualan kehittämisohjelman, jonka avulla kotimaista luonnonmukaista tuotantoa monipuolistetaan ja lisätään kysyntää vastaavaksi sekä kehitetään koko luomuruokaketjua. Kehittämisessä painotetaan luomukotieläintuotannon houkuttelevuutta ja kasvatetaan luomuruoan osuutta julkisista hankinnoista Suomessa. Monissa Euroopan maissa on voimakkaasti ohjattu joukkoruokailun julkisia hankintoja kohti luomua.

Kotimaisten luomutuotteiden tuotantoa, jalostusta, markkinointia ja vientiä halutaan kasvattaa ja tehostaa. Luomuelintarvikkeiden tarjonnan monipuolistamisen ja luomun kulutuksen kasvun mahdollistamiseksi tavoitellaan luomupeltoalan kasvua 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Tällä hetkellä peltopinta-alasta on luomuviljelyssä kahdeksan prosenttia eli 184 000 hehtaaria. Luomutuotteiden osuus vähittäiskaupan elintarvikemyynnistä on 1,3 prosenttia ja ammattikeittiöiden raaka-aineista arviolta puoli prosenttia. Luomutuotteiden kysyntä sekä luomuraaka-aineiden käyttäminen joukkoruokailussa ovat vahvassa kasvussa.

“Jo nyt luomua edistetään tukien, neuvonnan ja hankerahan keinoin yli 37 miljoonalla eurolla. Myös yrittäjien koulutukseen satsataan vahvasti. Hallitus luo edellytyksiä luomun kasvulle ja uskoo siihen, että koko luomuketju pelaa yhteen. Se on luomun tuotannon ja kulutuksen kasvun onnistumisen avain”, ministeri Koskinen sanoo.

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa toistakymmentä toimenpidettä, joilla luomun kasvua tuetaan. Muun muassa koulutuksen ja neuvonnan tehostamisella sekä alan investointien tukemisella haetaan yhdessä elinkeinon kanssa kasvua. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan vuosille 2014-20 luodaan erillinen tuki luomukasvinviljelylle ja kotieläintuotannolle. Hankehauissa luomu säilyy yhtenä painopistealueena.

Suuntaviivoja hallituksen luomuohjelmaan ja luomualan kehittämiseen on saatu useista selvityksistä. Tänään julkistettiin luomualan toimijat yhdistävän ProLuomu ry:n tekemä suunnitelma, jossa on kehittämisehdotuksia luomualalle. Suunnitelmassa on eritelty 11 pullonkaulaa, jotka liittyvät luomualan pienuuteen ja hitauteen reagoida kysyntään, puutteelliseen tietoon ja tiedonkulkuun alan sisällä sekä epävarmuuteen kuluttajien maksuhalukkuudesta.

“Luomun suurin haaste on kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen. Tässä raportissa haettiin niitä asioita, jotka ovat tämän kohtaamisen tiellä. Luomualan kehittämistoimien avainsanoja ovat parempi koordinointi ja tehokkaampi yhteistyö”, toteaa ProLuomu ry:n toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila.

Lisätietoja maa- ja metsätalousministeriöstä:

erityisavustaja Tiina Rytilä, puh. (09) 160 53302
ProLuomu ry: toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, puh. 040 5819 252

Lähde: Maa- ja metsätalousministeriön tiedote 30.3.2012

• http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/120330_luomu.html
• www.mmm.fi/luomu

Linkkiosoite otakantaa.fi<http://www.otakantaa.fi/> vie oikeusministeriön ylläpitämän keskustelufoorumin pääsivulle, josta ravinnekierrätyskeskustelun otsikko löytyy.

Lisätietoa:

Tarja Haaranen
Ympäristöneuvos/Environment Councellor
Ympäristöministeriö/Miljöministeriet/Ministry of Environment
PL/PB/P.O.Box 35
FI 00023 Valtioneuvosto/Stadsrådet/Government
Suomi/Finland
puh/tel +358-(0)400 915242
email tarja.haaranen@ymparisto.fi

Esityksessään Kottila tarkastelee julkisen ruokapalvelun ja ammattikeittiömarkkinoiden tilaa, kuten luomuelintarvikkeidenn käyttömäärien kehitystä ja tuoteryhmäkohtaista jakautumista.

Hän esittelee Portaat luomuun ohjelmaa ja esteitä luomun lisäämisessä ammattikeittiöissä

.

Muita tarkasteltavia kysymyksiä ovat julkisen ja yksityisen puolen erityispiirteet ja  hankintalaki. Lopuksi hän antaa vinkkejä  hyvän asiakassuhteen rakentamisesta.

Kuuntele ja katso koko esitys LuomuTIETOverkossa

Riippumaton arviointilaitos Oekom tutkimuslaitos Muenchenistä arvioi kesäkuussa 2011 Sveitsin Coop kauppaketjun maailman kestävimmäksi kauppaketjuksi.

Arviointiasteikkolla D- – A+ Coop sai ainoana kauppaketjuna arvosanan B+.

Coopin vahvuuksia ovat

• Monipuolinen ilmastonsuojelustrategia
• Reilu tavarantoimittajien kohtelu, kuten työntekijöiden oikeudet, työsuhteen turvallisuus ja terveydenhoito
• Markkinointitoimenpiteet kestävien tuotteiden menekin edistämiseksi
• Laajat ohjeet ja mittarit koskien kestävää maataloutta
• Lisääntyvä resurssien käytön tehokkuus; energian ja veden käytön väheneminen myymälöissä neliömetriä kohti

Coop on myös valmis tekemään niitä parannuksia, joita arvioinnissa nostettiin esille kehittämiskohteina.

Lue koko artikkeli LuomuTIETOverkossa ja katso video

Torstaina 16.2.2012  luomun ja kestävyyden asiantuntijat esitelmöivät kestävien käytäntöjen roolista luomumaataloudessa.  Urs Niggli, kansainvälisen luomututkimuslaitos FIBL:n johtaja haastoi viestimään luomualan lähinäkyvyydestä, aitoudesta ja kokonaisuudesta.
Luomumaatalous ei ole pelkästään elintarviketuotantoa hyvinvoiville länsimaisille kuluttajille. Vaan luomualan suuri haaste Nigglin mukaan on kehittää Afrikan 20 miljoonan pienviljelijän maataloustuotanto ja elämäntavat kestäviksi.

Mihael Kuhnt, UNEP/Wuppertal-instituutin kestävän kulutuksen ja tuotannon keskuksesta korosti, että ei vain luomualan tule ponnistella kohti kestävämpiä tuotantomenetelmiä ja toimintatapoja. Myös kuluttajien on muutettava elintapojaan kestävimmiksi. Tulisikin pyrkiä markkinoimaan tuotteita, jotka ovat kestävästi tuotettuja; joilla on vain vähäinen vaikutus luonnon ja sosiaalisiin resursseihin. Hänen visionsa on, että vuonna 2020 kestävistä tuotteiden markkinoinnista on tullut valtavirtaa.

Egyptiläisen kestävän viljelyn pioneerin Sekemin edustaja kertoi Sekemin kestävyyskukan sisällyttämisestä osaksi koko arvoketjua. Keskeisessä roolissa tässä ovat yhteisö, talous ja kulttuuri.
Vuodesta 1977 Egyptin autiomaata on muutettu tuottaviksi viljelmiksi luomumenetelmin.

Lue koko artikkeli LuomuTIETOverkosta ja katso esitykset videoina

Lisää julkiseen ruokapalveluun sopivia luomutuotteita

Luomumarkkinoiden kehittämisstrategian tavoitteena on, että kaikissa Suomen julkisissa keittiöissä käytetään luomutuotteita. Luomua Lautaselle -hankkeen päämääränä on luomuruoan käytön kasvu julkisissa ruokapalveluissa. Tavoitteena on parempi asiakasymmärrys luomutoimijoille, mikä mahdollistaa julkisten keittiöiden tarpeita vastaavan luomutuotevalikoiman kehittämisen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.

Hanke tuottaa tietoa maatiloille ja jalostajille tuotannon ja jalostuksen sekä jalostusasteen nostoon ja yhteistyömahdollisuuksiin liittyvän päätöksenteon tueksi. Tuotetestausten tulokset tulevat luomutuottajien ja toimijoiden hyödynnettäväksi valtakunnallisesti. Lisäksi tuotetaan ruokapalvelun asiakkaille tietoa luomutuotteista ja tuotannosta.

Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Laurea-ammattikorkeakoululle rahoituksen Luomua Lautaselle – luomuruokaa julkisiin ruokapalveluihin -hankkeelle. Kolmantena kumppanina hankkeessa on Suomen Luomutukku. Projektiryhmässä ovat mukana Aitoja makuja, Keravan ruokapalvelu, Lahden Ateria, MTK, Novia yrkeshögskola, Ruoka-Suomi, SLC/NSP ja Viikki Food Centre. Hanke toteutetaan vuoden 2012 aikana suomen- ja ruotsinkielisenä.

Hankkeen tulokset julkistetaan syksyllä 2012 järjestettävässä seminaarissa.

Henry Lybäck
Lehtori, projektipäällikkö Luomua Lautaselle – luomuruokaa julkisiin ruokapalveluihin -hanke
050 511 1120
henry.lyback(at)laurea.fi
Laurea-ammattikorkeakoulu
Vanha maantie 9, 02650 Espoo

Member of FUAS – Federation of Universities of Applied Sciences

www.fuas.fi

Hanni Rützler katsoo globaaleja ruokatrendejä Wienistä käsin Future Food -studiossaan, jota hän luonnehtii teorian ja käytännön yhdistäjäksi. Rützler aloitti ravitsemustieteen ja terveyspsykologian opinnoilla ja on nyt tunnettu ja arvostettu tutkija, kirjoittaja ja konsultti.

- Ihmiset tarttuvat oman terveytensä hoitamiseen ja ympäristön ymmärtämiseen uudella tavalla, Rützler pohtii ruokatrendien suuntaa.

- Erityisesti kouluissa ja päiväkodeissa joka puolella Eurooppaa on noussut esiin terveellisten ruokavalintojen tärkeys. Jos luomutuotteita on pystytty tarjoamaan kiinnostuneille niin, että laatu ja valikoima on saatu kohdilleen, on isketty naulan kantaan.

Luomuliiton järjestämässä Lisää luomua ammattikeittiöihin - Luomupäivässä 14.3. innostetaan tuottajia, elintarvikejalostajia ja ammattikeittiöitä yhteistyöhön, joka lisää luomuvalikoimaa lautasilla.

- Haasteena erityisesti isoissa kaupungeissa on, että ihmiset eivät enää luota ruoan valmistajiin. Luomutuotteilla olisi hyvä tarina kerrottavanaan, mutta ne harvoin onnistuvat kertomaan sitä. Pelkkä faktojen luettelu ei riitä, kuluttajat tarvitsevat tarinoita tuotteen taakse, toteaa Rützler.

Ravintolayrityksissä luomutuotteiden makua ja imagoa hyödynnetään osana kokonaisvaltaista elämystä. Julkisissa hankinnoissa taas poliittinen tahto ja toimijoiden aloitekyky määrittää sitä, miten luomuun tartutaan.

- Myös ruoan alkuperä, paikallisuus ja historia kiinnostavat niitä kuluttajia, jotka kiinnittävät päivittäisiinkin valintoihin huomiota. Halutaan tietää enemmän, kuvaa Rützler.

Teksti: Elisa Niemi

• Hanni Rützlerin esitys Luomupäivässä 14.3.
• Lisää tietoa Luomupäivästä ja luomupäivän esitykset: http://www.luomuliitto.fi/index.php/luomupaeivaet
• http://www.futurefoodstudio.at/
• www.portaatluomuun.fi

Tanskan kaikista kunnallisista elintarvikehankinnoista kymmenesosa on luomua. Kööpenhaminassa tarjotaan päivittäin 80 000 ateriaa ja ruokakustannuksia syntyy 40,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kaupungin julkisten ruokapalveluiden tarjonnasta keskimäärin 75 prosenttia on luomua.

- Vuoteen 2015 mennessä osuus on tarkoitus nostaa 90 prosenttiin. Päiväkodeissa luomun osuus on jo yli 80 prosenttia, kertoi projektijohtaja Anya Hultberg syksyllä 2011 EkoCentrian järjestämässä Lähiruokaseminaarissa.

Kööpenhaminan kaupungin ruokapalveluita kehittävässä Kobenhavn Madhusissa työskentelevä Hultberg vakuutti, että 95 prosentissa kuntakeittiöitä on mahdollista tarjota 75 prosenttisesti luomuruokaa samalla rahalla kuin tähänkin asti. Onnistuminen vaatii kuitenkin muutoksia sekä pannulla että henkilöstön päässä. Pelkkä ruokalistalla olevien raaka-aineiden muutos luomuksi ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempaa ajattelua.  Näihin keskusteluihin Hultberg kannustaa luomutuottajia mukaan.

Luomun portailla jo 1 400 keittiötä

Portaat luomuun -ohjelmassa on jo noin 1 400 keittiötä. Ohjelman tavoitteena on auttaa ammattikeittiöitä luomutuotteiden käyttöönotossa portaittain. Ohjelma toimii EkoCentriasta käsin ja sitä rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö vuoden 2013 loppuun. Pitkäaikaista rahoitusta kehitetään.

- Luomun kysyntä ammattikeittiöissä kasvaa jatkuvasti. Suurimpana haasteena on kysynnän ja ammattikeittiökäyttöön soveltuvien luomutuotteiden tarjonnan tasapaino Suomessa. Luomutuottajilta ja -jatkojalostajilta tämä vaatii ammattikeittiöiden toiminnan ja käyttötarpeiden tuntemista, kuvaa hankepäällikkö Anu Arolaakso.

Tuottajien ja jalostajien hankintaosaamista vahvistetaan muun muassa EkoCentrian vuosien 2012–2014 aikana MMM:n tuella toteutettavien Kestävät hankinnat -hankkeen sekä Portaat luomuun -ohjelman avulla. 

- Haluamme tarjota puhdasta ruokaa lapsille ja kehittää ruoan laatua. Luomu on yksi laadun mittari muiden joukossa, sanoo luomun portaille astuneen Turun ruokapalvelun johtaja Paula Juvonen.

Paula Juvosen mukaan suuren ruokapalvelutoimijan on mahdollista nousta ohjelmassa ainakin kolmannelle portaalle. Turun kaupungin hyväksymän linjauksen sekä uusien keskuskeittiöiden myötä saavutettavat säästöt käytetään ruuan laadun parantamiseen, mikä mahdollistaa myös luomuruoan osuuden kasvattamisen.

Teksti: Elisa Niemi & EkoCentria, kuva: EkoCentria

• www.portaatluomuun.fi
• Puheenvuorot Turun ja Helsingin luomuruokastrategioista:www.luomuliitto.fi/index.php/luomupaeivaet

Fazer lisää luomutuotteiden käyttöä helmikuun alusta lähtien, jolloin lähes 550 yrityksen henkilöstö- ja oppilaitosravintolaa Suomessa liittyy ammattikeittiöille tarkoitettuun Portaat luomuun -ohjelmaan. Suurista ravintola-alan yrityksistä myös esimerkiksi Katri-Antell on nostanut luomua esille. Royal-ravintolat ovat esimerkki ketjusta, jonka ravintolat kyllä käyttävät paljon luomua, mutta ketju ei siihen kehota eikä tuo sitä esille eikä tietoa luomutuotteista ole usein menuissakaan.

Luomun saatavuus ammattikeittiöille paranee vähitellen. Tukut panostavat luomuun yhä enemmän. Ketjuohjauksessa toimivat ravintolayritykset ostavat suuria eriä tukuista ja pienemmät ravintolat tekevät enemmän myös yhteistyötä suoraan tuottajien kanssa.

Ruotsissa lähes puolet luomun myynnistä suurkeittiöihin on keskittynyt Servera-yritykselle. Se on maan suurin elintarvikkeita suurkeittiöihin toimittava yritys, joka aloitti luomuun panostamisen varhain ja aikoo panostaa luomun saatavuuteen jatkossakin. Yhteistyötä tuottajien kanssa halutaan tiivistää.

Luomun osuus on Serveran myynnistä nyt kahdeksan prosenttia ja noin 67 miljoonaa euroa. Toinen suuryritys Menigo raportoi noin 39 miljoonan euron luomumyynnin suurkeittiöihin. Suomessa koko maan luomumarkkinan arvo kaupoissa ja suoramyynnissä on noin 120 miljoonaa euroa.

– Kasvu johtuu sekä suuremmasta kysynnästä että saatavuudesta. Olemme lanseeranneet useita uusia tuotteita. Uskomme, että kehitys jatkuu. Julkiset ravintolat menevät edellä ja yksityiset tulevat perässä, kertoo Menigon myyntijohtaja Peter Feledy.

Suomessa Maa- ja metsätalousministeriön tukema hanke Portaat luomuun on kohdistettu julkisiin keittiöihin, mutta mukaan on lähtenyt myös yksityisiä ravintoloita ja niitä on myös ylimmällä ohjelman portaalla.

Teksti: Elisa Niemi, kuva: EkoCentria

• Ruotsin tietojen lähde: http://www.lrf.se/PageFiles/64119/Marknadsrapport_eko_20120126.pdf
• Lisää tietoa EkoCentrialta, jonka hanke Portaat luomuun on: http://www.ekocentria.fi/hankkeet/lahiruokaviesti2011/lahiruokaseminaari2011
• Lisää luomua ammattikeittiöihin –Luomupäivä: http://www.luomuliitto.fi/index.php/luomupaeivaet

Esimerkiksi Helsingin kaupungin ruokapalveluista vastaavan liikelaitos Palmian on ollut vaikea löytää paikallisia tuotteita ja lähi- sekä luomuraaka-aineiden tuottajia. Suunnittelija Maarit Maittila Palmiasta kertoo, että tukun kautta ostaminen on yksinkertaisinta, mutta muutkin logistiset järjestelyt ovat mahdollisia. Ruokatieto järjesti tammikuussa treffit pientuottajille ja ammattikeittiöille Helsingin tukkutorilla.

- Olimme Palmian joukon kanssa yllättyneitä pk-yritysten korkeatasoisesta tuotekehittelystä ja hyvännäköisistä pakkauksista. Moni on myös miettinyt toimitustapoja. Saimme hyviä yhteyksiä, joista varmasti syntyy hankintoja, Maarit Maittila sanoo.

Taloustutkimuksen selvityksen mukaan luomun käyttö ammattikeittiöissä lisääntyi vuonna 2011. Eniten vastanneet yritykset käyttävät vihanneksia, viljatuotteita sekä hedelmiä ja marjoja luomuna.

- Harvoin yhdeltä maatilalta saa kaikkia näitä tuotteita. Siksi yhteistyötä tarvitaan, toteaa Elisa Niemi Luomuliitosta.

- Asiakkaat ovat ihastuneet luomuvihanneksiin ja saaneet niistä uusiakin makuelämyksiä, kertoo keittiömestari Sasu Laukkonen, joka kertoo Luomuliiton järjestämässä Luomupäivässä 14.3. minkälaista yhteistyö hänen ravintolansa on tehnyt tuottajien kanssa.

Taloustutkimuksen mukaan myös luomulihatuotteiden käyttö on lisääntynyt ammattikeittiöissä selkeästi ja jopa yhdeksän prosenttia vastanneista yrityksistä käytti niitä joka viikko.

- Luomulihan lisäarvo tulee hyvin lautasella esiin, toteaa luomutuottajan Sebastian Nurmi, joka haluaa Luomupäivässä kertoa, mitä tiedonvaihtoa keittiöiden ja tuottajien välillä tulisi olla enemmän.

Teksti: Elisa Niemi, kuva: EkoCentria

• Pientuottajat ja ammattikeittiöt treffasivat Tukkutorilla: http://uutiset.ruokatieto.fi/WebRoot/1043198/X_Uutistenhallinta-2-1-palsta_uusi.aspx?id=1224605
• www.luomuliitto.fi

Luomutuotteiden osuus kaikkien ostojen volyymistä nousi prosentista 1,4 prosenttiin. Kasvuprosentti oli siis jopa 40, mikä on ennätyksellistä Suomessa. Joissakin Euroopan maissa on nähty vastaavia ja Suomi on selkeästi jäljessä luomumyynnissä luomun kärkimaista, mutta edelleen myös keskiarvosta.

Nielsenin Kuluttajapaneelin luvut julkaissut Luomuliitto arvioi, että Suomessa kasvu jatkuu ripeänä tänä vuonna, koska luomuvalikoimat laajenevat koko ajan. Monet vuodet ongelmana kuluttajille on ollut nimenomaan heikko tarjonta ja esilletuonti.

Esimerkiksi luomuvihanneksissa kysyntä on edelleen selkeästi tarjontaa suurempaa. Luomuvihanneksien ja –juureksien osuus koko tuoteryhmän arvosta nousi vaisusti 3,3 prosentista 3,7 prosenttiin. Luomutomaatin kohdalla luku on hieman korkeampi: luomutomaattien osuus tomaattien kokonaismyynnistä nousee lähes viiteen prosenttiin.

Mitä tuotteita luomuna?

Luomumaitotuotteiden arvon osuus kokonaisluomumyynnistä on lähes 27 prosenttia, kun kaikkien tuotteiden kokonaismyynnissä maitotuotteiden osuus on vajaa 22 prosenttia.

MTT:n tuore Luomu 50 raportti kannustaa kehittämään nimenomaan märehtijöihin perustuvaa luomutuotantoa, koska niille sopivan nurmirehun tuotanto tehostaisi luomutuotantoa kokonaisuudessaan. Luomumaitotuotteita on tullut yhä monipuolisemmin markkinoille, mikä tukee kasvua.

Siipikarjanlihalle on myös kysyntää. Suomessa on nyt yksi luomubroileritila, kotimaista kalkkunaa on vasta tullut markkinoille ja myös munijakanojen lihaa on saatavilla. Viime vuoden luvuissa siipikarjanlihan myynnin nousua ehtii näkyy vain puolesta prosentista 0,6 prosenttiin.

Kananmunista lähes yhdeksän prosenttia ostetaan luomuna. Ruotsissa Krav-luomumerkittyjä kananmunia on 17 prosenttia myynnistä. Suomessa hiutaleet ovat luomuviljatuotteista suosituimpia ja luomun osuus koko tuoteryhmässä hipoo kymmentä prosenttia.

Teksti: Elisa Niemi

• Raportti Ruotsista: http://www.lrf.se/PageFiles/64119/Marknadsrapport_eko_20120126.pdf
• EU-tilastot IFOAMilta: http://shop.ifoam.org/bookstore/index.php?cPath=25
• Lisää Suomen markkinatietoa: http://www.luomuliitto.fi/index.php/ostot

Mikkelin kaupunki osti vuonna 2010 lähi- ja luomutuotteita 360 000 eurolla, joka on 18,5 % elintarvikehankinnoista. Lisäksi hankittiin 50 000 eurolla Etelä-Savon ulkopuolella tuotettua luomua. Mikkelin Isopata on ollut ensimmäinen luomutarkasttetty iso keskuskeittiö. He kuuluvat Portaat luomuun -ohjelmaan ja kehittävät toimintaansa edelleen. Mikkelissä osa keittiöistä on portaalla 2 ja osa portaalla 3.

Päivittäin tarjotaan luomupiimää, joissakin keittiöissä myös maitoa. Viikottain keittiöiden valinnan mukaan mm. kaurahiutaleita, kasvisliemijauhetta, jauhoja, perunaa, keräkaalia ja hunajaa. Välillä tarjotaan mm. paikallista luomuvadelmaa ja Krunexin tekemää kinkkukiusausta ja makaronilaatikkoa. Kesäisin keittiö käyttää luomuna tomaattia, kurkkua, kesäkurpitsaa, salaattia, marjoja ja mausteyrttejä. Erityisinä teemapäivinä ja -viikkoina sekä tilatuissa vierastarjoiluissa tarjotaan luomua.

Kaupunki tarvitsee tuotteet sopivassa pakkauskoossa ja esikäsiteltynä. Tavarantoimittajan pitää noudattaa tarkasti toimitusehtoja. Asiakaalle tulee vaikeuksia, jos aja tai määrät poikkeavat sovitusta. Kaupungille elintarvikkeita toimittavan pitää pystyä takaamaan tasainen saatavuus ja esikäsitellä tuotteensa sovitulla tavalla. Lähiluomua suosivasssa Mikkelissä otetaan valikoimaan marjojen ja vihannesten kaltaisia tuotteita myös sesongeittain. Tilauksissa ja laskutuksissa suurkeittiö tarvitsee sujuvuutta ja säännöllisyyttä. Kuljetuksissa Mikkelissä osa tuottajista tuo tavaran itse, osa useamman tuottajan yhteiskuljetuksilla ja osa käyttää paikallista tukkuliikettä.

Eija Piispa kannustaa viljelijöitä aktiiviseen markkinointiin ja yhteydenpitoon. Yksinkertaista on esim. varata tuote-esittelylle aika kuukausittain pidettävään esimiespalaveriin. Ei kannata olla turhan vaatimaton!

• Eija Piispa: Luomu- ja lähiruokaa ammattikeittiöille (77 min)

Teksti: Jukka Rajala / LuomuTIETOverkko

• Luomu- ja lähiruokaa ammattikeittiöille LuomuTIETOverkon sivuilla

Yhteistyöllä kotimaista luomua ruokapöytiin

Torstaina 9.2. UKK-instituuttiin Tampereelle kokoontui puolensataa ruokaketjun edustajaa. Nyt päättyvän ProAgria Pirkanmaan luomu- ja lähiruokahankkeen Ketju pelaa yhteen –seminaarissa toistettiin yhtä yhteistä nimittäjää – yhteistyön suurta merkitystä.

Kauppa ja ammattikeittiö valmiina luomun tarjontaan

- Luomun myynnin kehitys näkyy eri tuotteissa ja eri tuoteryhmissä eri tahtiin. Varsinkin kotimaisen luomun kysyntä on kasvanut myös lähiruokakeskustelun ansiosta. Tarjotkaa vain rohkeasti tuotteita myyntiin, kannusti Pirkanmaalta Lahteen siirtynyt kauppias Marko Laaksonen.

– Lihan ja tuoreen leivän kysyntää olisi enemmänkin, lihassa hintaero tavanomaiseen on iso, leivissä pieni, hän kuvasi tilannetta omassa marketissaan. Lisäksi kauppias toivoo, että tuottajat antaisivat vastauksen asiakkaiden useimmiten esittämään kysymykseen, mitä hyötyä on luomun valinnasta.

Linkosuon Kahvilat oy:n juhlapalvelupäällikkö Anne Sulkakoski korosti erityisesti, että yhteistyötä tuottajien kanssa tarvitaan ensisijaisesti tuotteiden saatavuuden ennakointiin. Esimerkiksi häätapahtumassa suosituinta luomu&lähiruokamenuta voidaan tarjota vain juuri se määrä, johon raaka-aineet varmasti löytyvät.

Yhteistyöstä merkittäviä hyötyjä tuottajalle

Ttilojen välinen yhteistyö edistää ravinteiden kierrätystä ja varmistaa kotimaisen luomurehun saatavuutta. Tuotannon laajentuessa koneiden yhteishankinnat sekä urakointi tasaavat niin kiinteitä pääomakuluja kuin työhuippuja.

- Se on värikästä, kun useamman tilan tuottajat kerääntyvät keskustelemaan parhaista käytännöistä. Siinä ideat ja kokemukset tulee jaettua suoraan hyötykäyttöön, kertoi luomumaitotilallinen Jaakko Suominen terveisiä Turun suunnalta. Värikästä tai ei, yhteistyöstä syntyy myös eri mittareilla kannattavaa toimintaa. Suomisen tilalla kannattavuus paranee yhteistyötiloilta hankittavan rehun määrän ja laadun sekä eläinten hyvinvoinnin kautta.

Sami Kuoppamäki kertoi Kymenlaaksossa luomuviljelijöiden ottaneen markkinat omiin käsiin. Yhteisillä hankinnoilla ja sopimuksilla jalostajien suuntaan viime vuodelta kertyi eurojen lisäksi yhteisen toiminnan malli. Uusi osuuskunta pistettiin hiljattain pystyyn ja toiminnan järjestäytymisen jälkeen ollaan valmiita yhteistyöhön myös oman alueen ulkopuolella.

- Kokemukset ovat olleet todella hyviä. Tuottajat ovat sitoutuneet yhteiseen tekemiseen ja ostaja on ollut tyytyväinen saamaansa palveluun. Kunhan saamme toiminnan raamit valmiiksi, niin kuulette meistä lisää, Kuoppamäki lupasi.

Luomun mahdollisuudet nähty myös maa- ja metsätalousministeriössä

Seminaarin päätteeksi maa-ja metsätalousministeriön valtiosihteeri Risto Artjoki linjasi  valtiovallan näkemyksiä luomualan kehittämiseksi. Tukien ja maaseuturahastosta jaettavien hankerahoitusten lisäksi ministeriön työpöydällä on CAP uudistus.

– Kasvava luomutuotanto on vastaus kysyntään, luomu tukee myös Itämeripolitiikkaa ja maaseudun monimuotoisuutta, summasi valtiosihteeri ja kertoi pienenä yksityiskohtana, että ulkoministerille on mietitty jotain sopivaa tuliaista ulkomaan vierailulle.

- Ehdottakaapa, mitä eriomaista luomua laitamme ministerin käsimatkatavaraan seuraavalle reissulle, kannusti Artjoki.

Maakunnissa tarvitaan viestinviejiä

Pirkanmaan luomu- ja lähiruokahanke on edesauttanut luomutuotteiden tarjontaketjujen toimivuutta ja luomutuotantoon siirtymistä. Siirtyviä maatiloja on opastettu ja osaamista lisätty koulutuksin ja opintomatkoin. Lähi- ja luomuruuan tuottajat on kartoitettu hyödyntämällä kylien omia verkostoja ja tiedotustyötä on tehty koko ruokaketjussa; myös keittiöissä, kouluissa ja kauppapaikoilla.

Luomu on lisääntynyt Pirkanmaalla koko hankeajan. Maakunnassa on nyt 417 luomutilaa, joista 71 tilalla harjoitetaan myös luomukotieläintuotantoa. Luomuviljelty pinta-ala on n. 16 900 hehtaaria.

Lisätietoja: projektipäällikkö Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa, p.

050 561 8369.

• Hankkeen loppuraportti

Lähde: Pirkanmaan luomu- ja lähiruokahankkeen tiedote 10.2.2012

Katso lisätiedot liitteestä ja ilmoittaudu mukaan! Ilmoittautumiset 20.3.2012 mennessä www.ekocentria.fi tai kirsi.malaska@sakky.fi

Teemapaja järjestetään osana Hankintaseminaari –tapahtumaa ks. www.hankintaseminaari.fi

Lisätietoa:

Anu Arolaakso
EkoCentria
hankepäällikkö (KeVa-tiedotus)
044-785 4048
www.ekocentria.fi